ollimakkonen Rautalangasta, sortumatta kuitenkaan mustavalkoisuuteen.

Vievätkö koneet meidän työpaikat?

Robotiikka ja keinoäly ottaa juuri tällä hetkellä huimia kehitysaskelia. Enää koneet eivät pelkästään vie tehdastöitä, vaan automaatio saavuttaa jatkuvasti uusia aluevaltauksia. Yhdysvaltalaisen teknologiayrityksen kehittämä tekoäly osaa jo kirjoittaa jo niin hyviä uutisartikkeleita, ettei lukija voi mistään päätellä, ettei sen takana ole ammattitoimittaja. IBM:n kehittämä Watson oli täysin ylivoimainen amerikkalaisessa Jeopardy-tietokilpailussa parhaita ihmisiä vastaan. Robotit ottavat vastuulleen töitä jo jopa juristeilta ja lääkäreiltä.

Onko kenenkään työpaikka enää turvassa?

Ensimmäisen kerran tästä huolestuttiin jo 1700-luvulla, jolloin kangaspuiden keksimisen pelättiin johtavan työpaikkojen menetykseen. Kuten tänä päivänä huomataan, eivät työpaikat ole vieläkään loppuneet, vaikka kangaspuiden jälkeen vuosisatojen kuluessa on automatisoitu yhä useampia ja useampia työtehtäviä. Mutta miksi pelättyä kehitystä ei ole tapahtunut? Vastaus löytyy taloustieteestä.

Ensimmäisenä on ymmärrettävä, että työ on resurssi. Jos automaatio tekee jonkun työpanoksen turhaksi, silloin tämä resurssi vapautuu ja sitä voidaan hyödyntää jossain muualla taloudessa. Tämä itse asiassa on koko talouskasvun ydin. Työn automatisoituminen johtaa työn tehokkuuden nousuun, eli työpaikkojen keskimääräisen tuottavuuden nousuun, joka askel askeleelta kasvattaa kaikkien hyvinvointia.

Toinen ehkä yllättäväkin seikka on se, että usein automaatio itse asiassa lisää alan nettotyöpaikkojen määrää. Esimerkiksi alussa matkapuhelimet olivat kalliita, eikä niitä löytynyt kuin rikkailta bisnesmiehiltä. Kun automaation avulla valmistuskustannukset saatiin painettua alas ja niiden menekki on kasvanut, on alan työllisyys noussut kuin tykin suusta.  Ilmiö johtuu siitä, että useimpien hyödykkeiden kysyntä on joustavaa. Mitä halvemmalla kännyköitä saadaan tuotettua, sitä enemmän niitä menee kaupaksi ja sitä enemmän alalla tarvitaan väkeä.

Kolmantena meidän tulee miettiä, mitä automaatioon investoiminen tarkoittaa yritysten osakkeenomistajille. Omistajat luonnollisesti havittelevat itselleen suurempia tuottoja. Mitä omistaja sitten tekee näillä investointien tuomilla voitoilla? Hän voi joko a) kuluttaa rahat tai b) investoida rahat.  Molemmissa tapauksissa syntyy uusia työpaikkoja, sillä kulutuksen kasvu vaatii lisää työtä ja investoimalla luodaan suoraan uusia työpaikkoja. Automaatio siis tuo voittoja, jotka synnyttävät työpaikkoja muualle kansantalouteen. Sama ilmiö käy myös tuottavuuden nostamissa työläisten palkoissa.

Silti, automaatio pomminvarmasti tulee viemään yksittäisiltä ihmisiltä työpaikan. Me tulemme näkemään paljon ihmiskohtaloita, joissa vuosien koulutuksen huomataan menneen hukkaan, koska alan valtaavat robotit.

Ennen (ja osittain vieläkin) samassa työpaikassa saatettiin viettää vuosikymmeniä. Trendi on ollut selvästi se, että nykyään nuoreltakin ihmiseltä voi löytyä useita sivuja pitkä CV. On helppoa ennustaa, että tämä kehitys tulee jatkumaan, sillä automaation myötä työ muuttaa muotoaan yhä nopeammin ja nopeammin.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on siis kyllä ja ei. Tulevaisuudessa normaali tehdastyöläinen voi olla robotin huoltaja, tai huoltajarobotin huoltaja. Toimittajan työ ehkä vaihtuu artikkeleiden kirjoittajista enemmän tutkivaan journalismiin. Ainakaan ammattiurheilijoilla ei ole hätää, sillä en usko ihmisten haluavan nähdä pelkästään androidien pelaamaa jalkapalloa. Ihmisen kekseliäisyys on niin valtava, että minulle tuskin tulee edes mieleen, mihin kaikkeen ihmisen työtä tullaan vielä tarvitsemaan.

Uskon, että robotiikan myötä tuleva yhteiskunnallinen muutos on pikemminkin utooppinen kuin dystooppinen. Automaatio tulee vähentämään työnteon pakkoa. Tulevaisuuden ihminen voi halutessaan selvitä huomattavasti pienemmällä rehkimisellä, sillä työtuntien keskimääräinen tuottavuus yksinkertaisesti kasvaa niin suureksi. Nykyään sveitsiläinen joutuu työskentelemään keskimäärin 22 tuntia saadakseen älypuhelimen. Tulee vielä aika, jolloin se on 2,2 minuuttia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Mainio kirjoitus! Itse lisäisin vielä, että tätä keskustelua ei tule keinotekoisesti rajoittaa vaan automaatioon, robotteihin ja koneisiin sillä täsmälleen samat periaatteet pätevät mihin tahansa työkaluihin.

Jos joku argumentoi, että koneet vievät ihmisten työpaikat, koska vaikkapa hitsauskone voi tehdä hitsaajan työn ihmistä nopeammin ja paremmin, täsmälleen samoin voidaan sanoa, että vasarat vievät ihmisiltä työpaikkoja, koska naulojen hakkaaminen puuhun paljain käsin antaisi töitä paljon suuremmalle joukolle mitä nyt.

Eli koneet tai työkalut parantavat työtehokkuutta eli tavallaan ne aikaansaavat joidenkin töiden katoamista mutta toisaalta ne synnyttävät uusia. Tietokonenauhojen ja diskettien kehittäminen kadotti tuhansien tietokoneen reikäkorttien käyttäjien työpaikan. Mutta toisaalta nämä edistysaskeleet ovat synnyttäneet valtavan määrän uusia työpaikkoja IT-alalle.

Tapio Neva

Koska Uuteen Suomeen tulee tietokone bloggaamaan?

Käyttäjän jeremiaskangas kuva
Jeremias Kangas

Mistä tiedät, ettei osa bloggaajista ole jo tietokoneita?

Olli Makkonen

Mainio esimerkki, kiitos näistä. Eipä kyllä yllätä yhtään, että tämäkin tuotos on peräisin Japanista. =)

Tapio Neva

Olen käynyt Japanissa 1989 ja jo silloin hämmästyin Ginzassa olevaa elektroniikan tarjotaan. Silloin tietokoneet eivät olleet sillä tasolla kuin nyt videotuotannon suhteen. Anime-kulttuuri oli toki jo olemassa.

Suomessa postmodernismiin viitataan lähinnä vain Yhdysvaltain osalta, mutta Japanin kehitys jää kokonaan huomiotta.

Tuo Yamahan vokaloidikehitys on menossa siihen suuntaan, että tekevät ilmeisesti seuraavaksi englanninkielistä vokaloidia, koska Hatsune Mikun ääni perustuu japaninkieleen.

Itse olisi sitä mieltä, että opetusministeriö, TEKES ja muut byrokratiat voisivat kustantaa suomenkielisen vaikka vapaan lähteen vokaloidin tekemisen, jotta nuorisolla olisi kehitysalusta, jolla seurata alan kehitystä suomenkin kielellä.

Vastuuministeri on tässä nähdäkseni virtuaalin sisältötuotannon ministeri, ministeri opetus- ja kulttuuriministeriössä Paavo Arhinmäki.

Sen ohella, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, oikeustieteiden kandidaatti Annika Lapintie vaatii Talvivaaran pysäyttämistä ja yleistä aseistariisuntaa Suomessa, hän voisi miettiä sitä, miten Suomeen saataisiin puolueille maksuton vaikkapa Kristiina Hautalaa muistuttava vokaloidi, joka olisi hauskempi kuin eduskuntaryhmä ja nokkelampi kuin vaalimainostoimisto.

Uudessa Suomessa Jussi Vaarala on kannattanut aineettoman tuotannon edellytysten parantamista.

Minusta Suomi olisi Pohjolan deflaatioon ajautuvana Japania oikeutettu omaan Hatsune Mikuunsa.

T. O. N.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Jos vilkaiset blogiani tuossa alempana, voit päätellä, että lääkärikunta voidaan kohta korvata diagnoosiohjelmilla, joita käyttävät vastaanottoapulaiset päivystyskoordinaattorien alaisuudessa. Näin tuottavuus suhteessa palkkamenoihin paranee.

Olli Makkonen

Tuskin heitä kokonaan korvataan, mutta trendi on varmasti tuo. Se ei ole välttämättä huono asia, sillä lääkärit tekevät yllättävän usein rutiininomaisia virheitä. Jopa 20 prosenttia diagnooseista menee metsään:

http://www.nytimes.com/2006/02/22/business/22leonh...

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

"Ensimmäisenä on ymmärrettävä, että työ on resurssi. Jos automaatio tekee jonkun työpanoksen turhaksi, silloin tämä resurssi vapautuu ja sitä voidaan hyödyntää jossain muualla taloudessa."

Voitaisiin, jos työmarkkinat olisivat joustavammat, jos joka duuniin ei tarvittaisi eri tutkintoa tai passia tai korttia, jos pienyrittäminen olisi kannattavaa...

Nykyään on helpompaa ja riskittömämpää olla työtön, kuin tehdä "vääriä" töitä.

Olli Makkonen

Aivan totta. Uskon tässä asiassa käyvän niin, että kaavoihinsa kangistuvat valtiot tulevat kokemaan Kreikan ja Espanjan kohtalon ja sillä tavalla heidänkin on lopulta pakko sopeutua muutokseen, halusivatpa sitä tai eivät.

Heikki Aalto

Montako tuntia ihmisten tarvitsisi tehdä töitä tänään, jos ay-liike ei olisi jämähtänyt 8 tunnin työpäivän ja minimipalkkojensa kanssa 1800-luvulle?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Loistava kirjoitus. Kysyisinkin mielipidettänne, kuinka robotit saadaan korvaamaan alhaisen tuottavuuden aloja, kuten sosiaali- ja terveyssektoreita? Niissä on lyhyet työajat, pitkät lomat ja tulevaisuudessa kova puute työvoimasta. Enkä usko, että työvoiman siirto vientialoilta hoiva-aloille olisi mikään järkevä ratkaisu, vaikka sitä usein esitetäänkin.

Eivätkö robotit voisi hoitaa vaikkapa puolet vanhusten hoidosta, ainakin yöaikaan? Potilaan siirtämiseen ja kääntämiseen tarvitaan nyt useampi henkilö. Entä yksi ihminen ja pari robottia? Kaikki taitaa olla vain mielikuvituksesta kiinni. Miksi tuoda hoitajia Filippiineiltä, kun tarve voidaan hoitaa roboteilla? Eihän se ihminen siitä hoitoketjusta mihinkään katoa, vaikka puoletkin työvoimasta on roboteilla hoidettavaa. Kun minä makaan repo rankana vanhustenhuollossa jonkun vuoden kuluttua, en välitä vaihtaako vaippani robotti vai ihminen, kunhan se vaihdetaan, sitten kun se on märkä. Ja luulen anturin jopa huomaavan vaihtotarpeen nopeammin kuin silloin tällöin paikalle tuleva hoitaja.

Robottihommiin siitä ja vähän äkkiä, ennenkuin minun vuoroni tulee lähteä vanhuspalvelun piiriin, sanoo Pauli, 69 v.

Olli Makkonen

Parasta olisi saada alalle lisääntyvää kilpailua, jossa päätös hoivakodista tai vastaavasta olisi vanhuksella itsellään (tai lähiomaisilla). Kilpailussa se, joka pystyy tarjoamaan parasta hoitoa edullisimmin selviää varmasti voittajaksi, joka lisäisi alan innovaatioita.

Toinen kehitystä puskeva tekijä on se, että pula hoitajista tulee nostamaan heidän palkkojaan. Nousevat palkkakustannukset taas ajavat palveluntarjoajat miettimään edullisimpia ratkaisuja, jonka myötä robotiikan hyödyntäminen tulee houkuttelevammaksi.

Se jää (tai ainakin pitäisi jäädä) sitten kuluttajien valittavaksi, suostuvatko he robottien hoidettaviksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Ensimmäisenä on ymmärrettävä, että työ on resurssi. Jos automaatio tekee jonkun työpanoksen turhaksi, silloin tämä resurssi vapautuu ja sitä voidaan hyödyntää jossain muualla taloudessa. Tämä itse asiassa on koko talouskasvun ydin. Työn automatisoituminen johtaa työn tehokkuuden nousuun, eli työpaikkojen keskimääräisen tuottavuuden nousuun, joka askel askeleelta kasvattaa kaikkien hyvinvointia."

Kun näitä resursseja vapautuu, niin on myös oltava markkinat näille vapautuneille resursseille. Mikäli kysyntää noille työttömille ei ole, niin ostovoima väkisinkin heikkenee. Korvaako alentuneet hinnat tuon eron? Tuottavuus on lisäksi ilmeisesti silloin huipussaan, kun tehokkaimmat koneet hoitavat hommat? Rahalle lienee tuossa vaiheessa keksittävä uusi merkitys.

"Toinen ehkä yllättäväkin seikka on se, että usein automaatio itse asiassa lisää alan nettotyöpaikkojen määrää. Esimerkiksi alussa matkapuhelimet olivat kalliita, eikä niitä löytynyt kuin rikkailta bisnesmiehiltä. Kun automaation avulla valmistuskustannukset saatiin painettua alas ja niiden menekki on kasvanut, on alan työllisyys noussut kuin tykin suusta. Ilmiö johtuu siitä, että useimpien hyödykkeiden kysyntä on joustavaa. Mitä halvemmalla kännyköitä saadaan tuotettua, sitä enemmän niitä menee kaupaksi ja sitä enemmän alalla tarvitaan väkeä."

Nettotyöpaikkoja ei voine verrata ihan noin. Mikäli ala joka työllistää sata henkeä kuolee uuden alan tieltä, joka taas palkkaa sata henkeä, niin eihän siinä nettotyöpaikat lisääntynyt. Uusia työntekijöitä on saatava palkattua, jotta nettotyöpaikat lisääntyisivät. Mielestäni kyse on normaaleista suhdannevaihteluista, joku ala kasvaa, kun taas joku sortuu.

"Kolmantena meidän tulee miettiä, mitä automaatioon investoiminen tarkoittaa yritysten osakkeenomistajille. Omistajat luonnollisesti havittelevat itselleen suurempia tuottoja. Mitä omistaja sitten tekee näillä investointien tuomilla voitoilla? Hän voi joko a) kuluttaa rahat tai b) investoida rahat. Molemmissa tapauksissa syntyy uusia työpaikkoja, sillä kulutuksen kasvu vaatii lisää työtä ja investoimalla luodaan suoraan uusia työpaikkoja. Automaatio siis tuo voittoja, jotka synnyttävät työpaikkoja muualle kansantalouteen. Sama ilmiö käy myös tuottavuuden nostamissa työläisten palkoissa."

a)kuluttaa rahat

Usein noiden omistajien kulutus on jo tapissaan. Toisaalta paljon rahaa on pois kulutuksesta, mikäli omistajat eivät kulutakaan, vaan säästävät. Varallisuuden tasainen jako pitää ilmeisesti paremmin kulutuksen huipussaan.

b) investoida rahat

Mahdollisesti näin, mutta mikäli katsoo tätä hetkeä, niin rahoilla pelataan erilaisia johdannaispelejä. Mitään todellista ei haluta luoda, vaan kaavitaan "virtuaalivoittoja". Maailman johdannaismarkkinat ovat jopa 1000% maailman bkt:hen verrattuna.

Olet oikeassa, että lopputulos voi olla molempia ehdottamiasi. Mielestäni tämä "peli" on kyllä paljon monimutkaisempi, kuin annat ymmärtää. Itselleni on vähän epäselvää, että mikä rooli on ihmiselle luotu tämän tehokkuuden tavoittelun roolileikeissä. Toivon, että ihmisten hyvinvointi muistetaan automatisoinnissakin.

Eero Tillanen

Mikäli automaatio johtaa tekniikan omistavien ja siitä yksinomaan taloudellisesti hyötyvien ylivallan lisääntymiseen, se on erittäin huono asia. Jossain vaiheessa nämä ihmiset voivat jopa alkaa käyttää tekniikkaa "huonompien" ihmisten hävittämiseen.

Mikäli tekniikka parantaa kaikkien elämänlaatua ja lisää vapaa-aikaa siten, että ihmisistä tulee tasa-arvoisempia, niin tekniikka on hyvästä.

Terminaattoreiden kaltainen visio siitä, että koneille kehittyy tietoisuus ja ne katsovat ihmisen - oman jumalansa - olevan enää haitta, on vielä kaukana tulevaisuudessa, mikäli sellaista tilannetta koskaan eteen tuleekaan.

Käyttäjän HeikkiMakkonen kuva
Heikki Makkonen

Eivät ne koneet lopullisesti vie meidän työpaikkojamme.Työvoiman tarve vain vähenee ja poistuu jollakin alueella ja lisääntyy toisaalla.
No, näinhän jo itse oikeastaan totesit.
Jotta koneet hoitaisivat kaiken itse, niiden pitäisi osata huoltaa itsensä tai toisensa ja huolehtia myös lisääntymisestä eli "suvun jatkamisesta". Ei onnistu!
Olen itsekseni naureskellut vuosikymmenien takaisille kuvitelmille, että joskus koneet tekevät työmme ainakin lähes kokonaan ja kaikki ihmiset voivat hyvin. Eipä ole niin käynyt, eikä käy. Helvetinmoinen globaali kilpailu pitää huolen, ettei ihmisiä voi pitää jouten nautiskelemassa koneitten tekemän työn varassa. Elintaso on kyllä noussut kehittyneissä maissa, mutta toistaiseksi se tapahtuu pitkälti köyhien maitten halvan työvoiman kustannuksella. Ei tämä voi jatkua ikuisesti näin. Joskus tulee seinä vastaan jatkuvalle kasvulle. Viimeistään luonto lyö takaisin, valitettavasti.

Jouni Valkonen

Ongelma automaatiossa on että se tekee ihmisten ammattitaidosta tarpeettoman. Moni entinen keskiluokkainen saattaa pudota osa-aikaiseksi paskaduunariksi, jos hänen korkea osaaminen ja ammattitaito muuttuu tarpeettomaksi. 50-vuotiasta duunaria ei ihan heti muuntokouluteta uudelle alalle.

Toinen ongelma automaatiossa on, että se tekee tuotannosta pääomaintensiivisempää, jolloin palkkakulujen osuus tuotannon kuluista laskee. Tämä laskee keskiluokan ostovoimaa ja siten vähentää markkinoiden kysyntää. Koska tämä keskittää pääomaa, niin velan tarjonta lisääntyy, joten jos mitään ei tehdä, niin keskiluokka joutuu kuluttamaan velaksi. Ja jos työmarkkinat ovat muutoinkin horjuvat eli kenen tahansa keskiluokkaisen ammattitaito saattaa vanhentua, niin tämä johtaa lukemattomiin yksityishenkilöiden tragedioihin, koska eivät voi selvitä veloistaan esimerkiksi asuntokuplien puhkeamisen jälkeen.

Nämä ovat aitoja ongelmia, mutta luddiitiksi ei pidä ryhtyä, vaan nämä ongelmat pitää ratkaista. Niitä ei voi jättää ratkaisemattakaan, mutta ne voidaan ratkaista ihan niin yksinkertaisesti, että suunnitellaan verotus sillätavoin että verotus luo markkinoille virtuaalisia työpaikkoja. Toisin sanoen ajatellaan että roboteille maksettaisiin palkkaa, jolloin niitä verotetaan samalla tavalla kuin tavallisia palkansaajia. Tällöin on yritykselle yhdentekevää palkkataanko henkilökuntaa vai kehitetäänkö automaatiota, mutta automaation kehittäminen ei vähennä keskiluokan ostovoimaa.

Verotuloja voidaan sitten käyttää peruspalvelualoilla, jotka lisäävät hyvinvointia, mutta eivät kuitenkaan lisää yhteiskunnan varallisuutta, koska palvelualat eivät tuota lisäarvoa. Mutta koska julkinen sektori ei pysty tuottamaan kustannustehokkaasti kuin hyvin rajoitetusti peruspalveluja, niin meidän pitää lisätä yhä enemmän suoria tulonsiirtoja keskiluokalle. 1000-2000 euron kuukausittainen perustulo jokaiselle _työtä tekevälle_ kansalaiselle siirtäisi luultavasti riittävästi ostovoimaa keskiluokalle, jolloin markkinoiden kysyntä säilyy mahdollisimman korkealla tasolla.

Yhdysvalloissa ollaan ohitettu jo yli vuosikymmen sitten, milloin olisi pitänyt lähteä siirtämään lisää ostovoimaa keskiluokalle. Tämä syntynyt keskiluokan ostovoiman vaje räjähti sitten käsiin vuonna 2008, kun asuntokupla puhkesi. Suomessa ja muissa pohjoismaissa ollaan vielä suhteellisen kestävällä pohjalla, mutta kyllä täälläkin Nokian irtisanomiisiin pitäisi jo vastata siten, että korvataan irtisanomisten aiheuttama kotimarkkinoiden kysynnän lasku suorilla tulonsiirroilla työtätekevälle keskiluokalle.

Emme oikeasti tarvitse pitkiä työviikkoja, vaan meille riittää luultavasti 10-20 tunnin työviikko. Asiantuntijoille ja yrittäjille riittää toki aina työtä miten paljon he jaksavatkaan tehdä työtä. Tärkeintä on kuitenkin ylläpitää korkeaa kotimarkkinoiden kysyntää eli keskiluokan ostovoima tulee olla aina mahdollisimman korkealla tasolla, koska markkinatalous perustuu keskiluokan ostovoiman luomaan kysyntään eli kysynnän ja tarjonnan lakiin. Lyhentyvät työviikot eivät saa vähentää kotimarkkinoiden kysyntää. (Mainitsinko nyt keskiluokan ostovoiman riittävän monta kertaa? No sanon sen vielä kerran, keskiluokan korkea ostovoima on kaiken avain.)

Pekka Heliste

" Mitä halvemmalla kännyköitä saadaan tuotettua, sitä enemmän niitä menee kaupaksi ja sitä enemmän alalla tarvitaan väkeä."

Väärin , kaikilla tuotteilla on saturaationsa ja lopulta kysyntä vaihtuu uuskysynnästä korvauskysyntään,mikä on pienempi kuin kasvukysyntä

Eikä alalla tarvita välttämättä lisää väkeä,sillä tuottavuuden nousu syö työpaikkoja

Itse asiassa Suomessakin tuottavuuden nousu ja korvaavien tuotteiden ilmestyminen markkinoille syö joka vuosi n 250000 työpaikkaa
kasvu ja uudet tuotteet lisäävät työpaikkoja

Mutta nyt kansainvälinen kilpailu pakottaa suurempaa tuottavuuden kasvuun eikä nykyinen kasvu riitä luomaan riittävästi työpaikkoja

Pekka Heliste

"Ennen (ja osittain vieläkin) samassa työpaikassa saatettiin viettää vuosikymmeniä. Trendi on ollut selvästi se, että nykyään nuoreltakin ihmiseltä voi löytyä useita sivuja pitkä CV. "

Ei tuossa mitään uutta ole, minä olen saatellut eläkkeelle 40-50-60-70-luvuilla työnä aloittaneita je heilläkin oli CV:ssä kymmeniä , jopa satoja työsuhteita.

Tuo pitkä työsuhde on aina koskenut julkista sektoria ja ja sielläkin vain niitä, jotka ovat aloittaneetkin julkisella sektorilla ja pientä osa yksityisen sektorin työntekijöistä

Pekka Heliste

"Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on siis kyllä ja ei. Tulevaisuudessa normaali tehdastyöläinen voi olla robotin huoltaja, tai huoltajarobotin huoltaja. Toimittajan työ ehkä vaihtuu artikkelien kirjoittajista enemmän tutkivaan journalismiin."

Silloin, kun kone kykenee huoltamaan koneen, ei ihmistä tarvita koneen korjaaksi.Korjausrobotti korjaa kaverinsa

Kun tietokoneiden älykkyys ylittää ihmisen älykyyden,koneet ottavat vallan ja siirtävät ihmisen eläintarhaan apinataloon robottein vapaa-ajan viihteeksi

Kerttu Loukola

Pääomanomistajat eivät enää nykyisin sijoita rahojaan tuotantoon, joka loisi työpaikkoja ja tuottaisi jotain tarpeellista, vaan he sijoittavat pörssikeinotteluun, jossa pyöritetään virtuaalirahaa. Aineelliseen tuotantoon sijoitetaan entistä vähemmän, koska työntekijöillä ei ole ostovoimaa. Palkat on painettu alas ja työttömyys on pysyvästi korkea; robotit eivät shoppaile. :)

Kun koneet tekevät työt olisi järkevää lyhentää ihmisten työaikaa. Jo senkin takia, että työt vaativat enemmän keskittymistä ja hyvää vireystilaa - tehokkaan tekniikan avulla on mahdollista tehdä tosi isoja vahinkoja.

Lauri Niemi

Hyvää asiaa jos olettaa että teknologia jatkaa vääjäämätöntä voittokulkuaan, mikä ei ole ihan sanottu tulevaisuuden energiaongelmat ja kasvavan paikallisuuden tarpeen huomioon ottaen. Tosin ne energiaongelmat ratkovat kertalaakista puuttuvien työpaikkojen ongelman, ainakin jos porukka ei arastele tarttua puutarhalapioon.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Tietty laatikkoajattelu nykyisten arvojen ja talousteologian pohjalta sokaisee näkemästä päivänselvää. Teknologian ja kehityksen tarkoitus on nimenomaan oltava ihmisen vapauttaminen työstä mahdollisimman pitkälti. Kaikkien ihmisten kaikkialla. Se on kaukainen tulevaisuus, mutta sen on tultava. Tavoite on siis täystyöttömyys. Haastavat tekijät on helppo tunnistaa ja ne ovat yksinkertaisia, mutta sitäkin vaikeampia.

Esteenä ovat yksinkertaisesti vallitseva talouden toimintalogiikka ja vallitsevat arvot. Niihin eivät vain sovi täystyöttömyys eikä yltäkylläisyys. Teknologisen työttömyyden todellisuutta peitellään etenkin länsimaissa vallitsevassa sosialismissa virtuaalityöllä, ja toisaalta kuvitellaan että henkilökohtainen satametrinen huvijahti on muka jotenkin kiva juttu.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ei riitä selitykseksi. Automaatio voi romauttaa markkinataloudellisen yhteiskuntarauhan.

Alan selittämään asiaa näin. Voidaan ajatella ihmistä monipuolisena tuotantokoneena, jolla on laaja kykyportfolio. Nämä mahdollistuvat mm. sillä, että ihmisellä on viisi aistia, raajat, jotka kykenevät hienomotoriikkaan, kyky tuottaa ääntä kommunikointia varten ja keskushermosto joka kykenee suureen määrään kognitiivisia prosesseja. Lisäksi ihmisellä on kyky oppia uusia taitoja ja parantaa olemassaolevia. Ihmisten välillä nämä kyvyt voivat myös vaihdella suuresti, josta johtuu, että toisilla ihmisillä on enemmän kysyntää työmarkkinoilla kuin toisilla.

Markkinatalous on puolestaan talousjärjestelmä, jossa yksilö ansaitsee elantonsa pääasiassa markkinoilta tuottamalla markkinoille jotakin, jolle on kysyntää. Ilmaiseksi ei saa mitään, vaikka tavara tai palvelu olisikin halpa. Tähän asti keskimääräisen ihmisen kykyportfoliolle on ollut taloudessa laajasti kysyntää hyvin monenlaisten asioiden tuottamisessa ja ihmisen oppimiskyky on tehnyt hänestä sopeutuvaisen tuotannontekijänä.

Ongelmia alkaa tulemaan kuitenkin siinä vaiheessa, kun koneet alkavat
a) olemaan yhtä monikykyisiä kuin ihmiset (kykenevät esim. hienomotoriikkaan, omaavat yhtä tarkat aistit kuin ihminen, pystyvät tuottamaan ja kuuntelemaan puhetta, sekä pystyvät ajattelemaan tuotannon kannalta relevantilla tavalla), ja
b) oppivat oppimaan yhtä hyvin tai tehokkaammin kuin ihminen eli voivat niin ikään sopeutua suorittamaan uudenlaisia tuotannollisia tehtäviä. Jos koneiden tuottavuus ylittää massojen arvot näissä kahdessa asiassa, seuraa siitä se, että koneet tulevat syrjäyttämään ihmisen tuotannontekijänä samalla tavalla kuin junat, autot ja polkupyörät ovat syrjäyttäneet hevosen. Ne ovat juurikin koneita, jotka "kouluttavat" itsensä tuotannontekijöiksi uusille aloille, vanhojen jäädessä schumpeterilaisen luovan tuhon alle. Ihmiset eivät pysy enää mukana, koska heidän sopeutumisnopeus on jäänyt markkinoilla jalkoihin.

Toki tulee olemaan aloja, joissa asiakkaalle lisäarvoa tuo juuri se, että nimenomaan ihminen on osallistunut tavaran tai palvelun tuotantoon. Tosiasia on kuitenkin se, että hinta ja laatu määräävät tavaroissa ja palveluissa. Tuotannon inhimillisyyden tuoma kysyntä ihmistyölle jäänee marginaaliseksi ilmiöksi.

Tästä johtuen pysyn kannassani, että markkinatalous ei voi pitkällä tähtäimellä olla miellekäs talousjärjestelmä massoille, sillä koneet tulevat jossain vaiheessa tekemään tuotannontekijämarkkinoista liian haastavat ihmiselle.

Toimituksen poiminnat