ollimakkonen Rautalangasta, sortumatta kuitenkaan mustavalkoisuuteen.

64 % suomalaisista olisi ilmiantanut naapurinsa natseille?

Yle tarjosi tänään kahvit väärään kurkkuun -tyylisen hetken uutisellaan, jonka mukaan ylivoimaisen enemmistön mielestä lakia ei saa rikkoa, vaikka oma moraali ja laki olisivat ristiriidassa keskenään.

Tajusivatkohan nämä kyselyyn osallistuneet täysin, mitä tulivat vastanneeksi? Sillä minä väitän, että joka ikisellä suomalaisella tulee vastaan piste, jossa oma moraali ohittaa lain. Siihen ei tarvita kuin tarpeeksi moraaliton lakipykälä.

Natsien johtamassa Saksassa olisi lain mukaan pitänyt ilmiantaa juutalaiset viranomaisille. Olisivatkohan nämä 64 % vastanneista noudattaneet myös tuota lakia? Tuon vastauksen perusteella olisivat.

Luulen, että moni vastanneista peilasi tätä siihen, oliko heidän mielestään Sini Saarelalla oikeus kiivetä laivalle. Se ei ole kuitenkaan sama asia mitä kysyttiin, sillä kyselyssä ei otettu kantaa mistä syystä lakia saisi rikkoa, vaan kyse oli periaatteesta. Toinen vaihtoehto on se, että vastaajat pohtivat, löytyisikö Suomen laista mitään kohtaa, jota he olisivat valmiita rikkomaan. Tai sitten he vaan vastasivat mitään miettimättä.

Joka tapauksessa, hieman pelottava tulos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pelottava tulos on se, jos jokainen tykönämme alamme toimia laeista piittaamatta oman näkemyksemme mukaan kuten amerikkalaiset, jotka eivät vieläkään ole saaneet kiinni Saddam Husseinia kun sota Irakissa edelleen jatkuu. Ikävä kyllä.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Jenkit toimivat juuri kuten heidån oma lakinsa ja heidän armeijansa sisäinen laki vaativat.

Reijo Tossavainen

Natsivertaus on vastenmielinen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä, Tossavainen. Vertailkaamme Stalinin aikaisiin neuvostolakeihin niin päästään kaikki pihalle oksentamaan.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Joskus pitää herätellä ihmisiä niillä vastenmielisilläkin asioilla.

Toni Seppänen

80% suomalaisista ilmiantaisi naapurissa asuvan Persun.
80% suomalaisista haluaa 1000-vuotisen Euroopan liittovaltion.
80% suomalaisista lisäisi maahanmuuttoa moninkertaisesti.
80% suomalaisista ihailee monikulttuurisuutta ja pitää sitä itseisarvona.
80% suomalaisista haluaa antaa lisää rahaa Kreikkaan ja muihin kriisimaihin.
80% suomalaisista haluaa lähettää Persut Pohjois-Koreaan.
80% suomalaisista pitää hallituksen ratkaisuja täydellisinä ja toimivina.
80% suomalaisista pitää ruotsinkielen opiskelua tärkeimpänä oppiaineena.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Otetaan parempia vertauksia Ylen uutisesta. Aiheesta väitöskirjaa parhaillaan tekevä Simo Kyllönen toteaa: "Jos ajattelee meidän historiaa, niin koko itsenäisyytemme perustuu kansalaistottelemattomuudelle. Esimerkiksi yleislakko ja jääkäriliike olivat aikanaan laittomia."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä lieventävänä asianhaarana voi todeta, että vuoden 1917 yleislakko (suurlakko) ja jääkäriliike alkoivat ennen Suomen itsenäisyyttä eli vieraan vallan hallinnon aikana. Tosin onhan meillä nytkin jatkuvasti laittomia lakkoja, joista pieniä sakkoja... :D

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #17

Kieltämättä kyllä muodostui myötähäpeä lähes suuri kuin Kiinan muuri, kun joku lähtee vertaamaan Greenpeacea ja jääkäriliikettä.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #29

Molemmat ovat esimerkkejä kansalaistottelemattomuudesta eli lain tietoisesta rikkomisesta. Erona on se, että Greenpeace on väkivallaton, kun taas jääkäriliikkeeseen liittyi kiinteästi ajatus väkivallan käyttämisestä tarpeen vaatiessa. Väkivaltaisuutta pidetään kai yleensä yhteiskunnalle vaarallisempana kuin väkivallattomuutta. Vertaus ei varmaankaan ollut kaikkein onnistunein, mutta ehkä Mäkelä ei tarkoittanut aivan tällaista epäonnistumista.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #17

Eivät ne tapahtuneet vieraan vallan hallinnon aikana, sillä ennen vuotta 1917 ei ollut Suomen valtiota. Venäjän ja Ruotsin hallinnot olivat aikoinaan ihan laillisia Suomen hallintoja.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tossavainen: "Natsivertaus on vastenmielinen."

Se koira älähtää...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Andersson: Vastenmielisenä tässä yhteydessä pitäisin myöskin Stalinin aikaisia lakeja ja samana ajankohtana ruotsalaisia hulluiksi luokiteltujen, pakkosterilisaatioita. Eivät ne natsiaatoksista poikkea.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Natsivertaus on vastenmielinen"

Juuri niin.

Blogistihan koittaa sanoa juuri sitä. JOKAISELLE tulee tilanne, jossa lain noudattamisen vaatimus on vastenmpielinen. Joillekin se on arktisten alueiden luonnon riskeeraamisen seuraaminen toimettomana, toisille se on jotain muuta. Laki voisi vaatia eläviä koiranpentuja kouluruoaksi, se varmaan rikkoisi jokaisen keittäjän moraalia vaikka laki niitä vaatiikin.

Vesa Äijälä

Meillä on vastenmielisiä lakeja... tai ainakin vasenmielisiä toimintatapoja.

Esimerkkinä tämä noussut huostaanottokohu. Lapsi/lapset voidaan huostaanottaa jos epäillään kiireellistä syytä. Eli pelkän epäilyn perusteella voidaan lapset viedä pois vanhemmiltaan ja pitää vaikka myöhemmin on todettu, että mitään syytä ei ollut.

Moni laeistamme on sellasia joita kansalaiset eivät olisi hyväksyneet jos olisivat olleet itse päättämässä asioista. Mutta elämme näennäisen demokratian kautta jossa diktaattoreita on vain yhden sijasta muutama enemmän.

Kansalaisilla pitäisi olla enemmän oikeuksia, asioista pitäisi puhua avoimemmin ja päättää yhdessä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Aivan erinomainen muistutus siitä ettei tottelevaisuus ole mikään hyve.

Kun kaksi kolmasosaa ihmisistä on sopivan auktoriteetin niin vaatiessa valmis antamaan toiselle hengenvaarallisen sähköiskun, täytyy kysyä, mikä estää enemmistöä ajattelemasta omilla aivoillaan.

Kysymys kansalaistottelemattomuudesta on jossain suhteessa jokaisen omaan vastuuseen tekemisistään ja tekemättä jättämisistään -- ratkaisuihin joita ei saa sanella vain joku ulkopuolinen auktoriteetti. Myös laki voi olla sokean tottelemisen oikeuttava auktoriteetti.

Kansanedustaja Tossavaisen olisi syytä perehtyä Milgramin kokeeseen ja tykönään miettiä mikä osa kokeesta asettuu päällekkäin kansalaistottelemattomuus-aiheen kanssa. Päällekkäin asettuva alue on olemassa.

Ja tietysti olisi hyvä paitsi perehtyä kansalaistottelemattomuuden historiaan, myös ymmärtää yleistä historiaa. Esimerkiksi demokratia oli aluksi laiton kapinaliike sääty-yhteiskunnassa vallinutta syntyperään perustuvaa eriarvoisuutta vastaan.

Kategorinen, absoluuttinen, lainkunnioittamisen vaatimus ei elä saman ihmisen mielessä kuin omalla järjellä ajattelu ja oma moraalitunto. Edellinen sopii uskollisille diktaattorin sotilaille, jälkimmäinen aikuisen vastuuta tuntevalle ihmiselle.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ehkä vastaajat jotenkin ajattelivat, että vaikka oma moraali olisi ristiriidassa lain kanssa, niin se olisi silti niin vähäpätöinen asia että lakia voi silti noudattaa. Esimerkiksi jos itse pitäisi verotusta epämoraalisena tulonsiirron muotona, mutta maksaa verot silti. Kai tässä on vähän hämännyt se kun Suomen lakia miettiessä ei tule yhtäkkiä mieleen mitään äkkiseltään erityisen moraalitonta lakia.

Olli Makkonen

Samaa asiaa pohdiskelin. Ihmiset eivät ehkä laskeutuneet tässä kysymyksessä sinne periaatteen tasolle.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Tuo kysymys nyt oli vähän huonosti aseteltu. Tuskin vastaajille oli edes annettu kunnolla vaihtoehtojakaan. Tulos olisi ollut varmasti eri, jos olisi kysytty: "Noudattaisitko lakia, joka rikkoo ihmisoikeuksia?".

Olli Makkonen

Tämä on hyvä pointti. Kysymyksen asettelulla voidaan vaikuttaa paljon tulokseen. Tässä tapauksessa kysymys oli kuitenkin pyritty asettamaan neutraaliksi, tai ainakin minun on vaikea keksiä parempaa sanamuotoa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kysymys oli todellakin huonosti asetettu, jos halutaan käyttää lievää ilmausta. Itse asiassa se oli kouluesimerkki siitä, kuinka kyselytutkimuksia ei pidä tehdä, eikä niiden kysymyksiä muotoilla. Tuossa kyselyssä vastaaja ei tosiasiassa voi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa eikä kysyjä voi tietää, miten vastaaja on kysymyksen tulkinnut. Tulkinnanvarainen pikkurike, jolla pelastetaan lukuisia ihmishenkiä on nyt asetettu samalle viivalle törkeän rikoksen (vaikkapa murhan) kanssa, jolle tekijä esittää jonkinlaisen omaan moraliinsa perutuvan syyn. Tuollaisen kyselyn tuloksista jokainen voi tehdä oman tulkintansa, eikä yksi tulkinta ole toista oikeampi.

Taisto Merilä

”Natsien johtamassa Saksassa olisi lain mukaan pitänyt ilmiantaa juutalaiset viranomaisille. Olisivatkohan nämä 64 % vastanneista noudattaneet myös tuota lakia? Tuon vastauksen perusteella olisivat.”

Yllättävän monella jää moraali kakkoseksi, jos oma hyvinvointi on vaakalaudalla.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Vielä näin polttomoottorien ja ydinvoiman kulta-aikanakin nousee usein pinnalle erinäisiä ehdotuksia orjuutta muistuttavista yhteiskunnallisista järjestelyistä.

Ehkä paluu kivikaudelle opettelemaan vähän moraalia tekisi tälle sivilisaatiolle ihan hyvää.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

entäs mikä olisi todellisuus. terroristi naapurissa, kolmella kanavalla etsintäkuuluutus. kuinka moni ilmiantaa? veikkaan että 98%. siis kysymys ei ole ilmiannatko naapuris natseille vaan ilmiannatko sen juutalaisterroristin viranomaisille. noinhan se asia silloin esitettiin.

terroristit on vaarallisia. ei se ketään kiinnosta mitä valtio niille tekee. suomen halki lennätettiin jokunen vuosi porukkaa guantanamoon. ei tietääkseni ole ketään tuomittu.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Luultavasti jokainen lain rikkomista harkitseva punnitsee siitä saatavan hyödyn ja mahdollisen rangaistuksen painoarvoa. Lakia varmasti rikkoo helpommin mikäli rangaistus on epätodennäköinen tai mitätön saavutettuun hyötyyn nähden.

Se, että laki jonkin teon kieltää, on tuskin itsessään kovin iso moraalinen vaikutin. Naapurin ilmiantaminen natseille tietenkin riippuu siitä, millainen rangaistus tai palkinto valintaan itselle sisältyy ja kuinka mukava naapuri on ollut kyseessä..

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Väittäisin et Saksassa yli 64% kansalaisista ilmiantoi tarvittaessa viranomaisille, jos naapurin ullakolla sattui lymyämään piilossa juutalaisia tai jotain vastarintataistelijakommareita.

Itä-Euroopassa luku oli varmaan lähes 100%, ja jotkut baltit ja unkarilaiset kävivät ihan omatoimisesti sodan sekamelskaamassa lahtaamassa juutalaisia, vaikka natseja ei ollut edes lähettyvillä.

Et sinäsä tuo 64% on aika korkea prosenttiosuus tai siis matala...

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No ei se ollut sata prosenttia, vaikka turha tätä kai taas on sanoa kun et uskonut viime kerrallakaan.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Tuossa onkin lisäys "lähes". Et mitä se "lähes" on, niin jokainen voi itse arvata. :)

Lauri Korhonen

Nieminen. Itä- vaiko Länsi-Saksassa kumpaa tarkoitat?

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Lähinnä niin sanottua kolmatta valtakuntaa tarkoitin. Mutta varmaan kylmänsodan aikaan Itä- ja Länsi-Saksassa kummassakin ilmoitushalukkuus viranomaisille oli aika kova, jos jotain moraalitonta naapurissa oli tekeillä tai siellä joku punainen armeijakunta oli valmistautumassa vallankumoukseen.

Nykyään viranomaisten ei enää tarvitse rekrytoida naapurivahteja omien kansalaistensa stalkkauksen avuksi. Teknologia on niin paljon kehittyneempää, kuten olemme viimeisen vuoden aikana saaneet kuulla. :)

pekka numminen

"- Meillä on monia lakeja, jotka ovat räikeästi epäoikeudenmukaisia. Hyväksyn kansalaistottelemattomuuden, jos laki on ristiriidassa demokraattisten arvojen, kuten ihmisten tasavertaisen kohtelun kanssa." /HS kirjoitus

Ongelman ydin on mainittu tuossa.

Kuka saa päättää milloin laki on ristiriidassa tai demokratian arvojen vastainen, tai muuten vaan väärä?

HÄN tietää että meillä on monia epäoikeudenmukaisia lakeja.
HÄN tietää milloin lait ovat vääriä epäoikeudenmukaisia.
HÄN hyväksyy kansalaistottelemattomuuden silloin kun laki on HÄNEN mielestään väärä.

Jos eletään perheessä, laumassa tai demokratiassa ja sovitaan yhteisön säännöt, niin niitä noudatetaan silloinkin kun se on epämiellyttävää. Niitä ei tulkita itse ja valita rusinoita pullasta. Säännöistä pitää usein keskustella ja sovitulla järjestelyllä muuttaa yhteisesti sovitulla tavalla. Sääntöjen rikkomisesta pitää rangaista, koska silloin kaikki näkevät lain toteutumisen sekä omaksi eduksi, että omaksi vahingoksi.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Itse vetäisin tästä sen johtopäätöksen, että 64% suomalaisista puhuu tapansa mukaan paskaa ja hurskastelee mukamas lainkuuliaisina.

Kuinka moni ihminen tässä maassa ei joskus olisi ottanut luvattomia kopioita tai ostanut alaikäisenä viinaa tai röökiä? Puhumattakaan liikennesääntöjen noudattamisesta.

Käyttäjän almafiina kuva
Anki Heikkinen

Totta tuokin, hyvä ottaa huomioon. Listaan voisi lisätä myös vaikkapa vanhemmat, jotka kaikessa hiljaisuudessa sallivat alaikäisen lapsensa tupakoida (juodakin).

Toisaalta taas, minusta puhe suomalaisten rehellisyydestä ei suinkaan ole tuulesta temmattu, ainakin jos vertaa moniin Pohjoismaiden ulkopuolisiin maihin. Eikä taida väite Suomesta EU:n mallioppilaana olla sekään pelkkä myytti. Ehkä tulos hieman heijastelee todellisuuttakin?

Käyttäjän petrikiiski kuva
Petri O. Kiiski

Tossa jokin aika sitten oli rakennustyömaalla puhetta ministerin teettämästä pimeästä oviremontista. Kovasti osa kavereista sitä jaksoi paheksua, mutta kun kysyin porukalta, että moniko teistä ei muka ole koskaan pimeitä töitä tehnyt, itse ainakin olen niitäkin tehnyt - niin olikin ihan eri kello soimassa: "Sehän kuuluu asiaan noi firabelit jne.."

Tulipa siinä puheeksi muutaman muunkin kansanedustajan, jotka myös jeesustelivat asialla, pimeät remontit. Nää rakentajien piirit on kuitenkin aika pieniä, että tulipa esiin myös eräs kansanedustaja, joka rakensi koko omakotitalonsa pimeästi. Erään puolueen kansanedustaja teetti takkansa pimeänä, mutta kyseisessä puolueessa homma hoidettiin siten, että takkamuurari erotettiin ko puolueesta, jotta sillain.

Eli Jalosen linjoilla, että taas hurskastellaan ja aatellaan, jotta tehkäätten miten minä sanon, elkääkä kuin itse teen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kerran potilaani vakuutti minulle, jotta hän ei ole koskaan tehnyt vakuutuspetoksia. Epäilin välittömästi, että kyseessä on persoonallisuushäiriö.

Käyttäjän TuomoTervo kuva
Tuomo Tervo

Moraalittomuuden huippu. Kun lainvalvonta viranomainen rikkoo lakia saadakseen kiinni lakia rikkoneen rikollisen ja vetoaa moraaliin rikottuaan lakia.

Kaiken lisäksi tämä viranomainen selviää kuin koira veräjästä, koska rikos on tehty virkavastuulla.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Kun jutun lukemista jatkaa, jo ensimmäisen alaotsikon alta löytyy arvokasta lisätietoa:
"Kyselyssä eniten lainkuuliaisuutta vaativat naiset, kaikkein suurituloisimmat (yli 70 000 e/v.) sekä johtavassa asemassa työskentelevät. Sen sijaan koulutuksella tai asuinpaikalla ei ollut juuri eroa vastauksissa.

Merkittävä raja meni 35 ikävuoden kohdalla: sitä nuoremmat olivat valmiimpia antamaan moraalisia vapauksia kuin vanhemmat ikäluokat. Vapaamielisimpiä olivat opiskelijat."

Nuoremmat ikäluokat tiedostavat rikkovansa lakeja jo käyttäessään kopioitua sisältöä harrastuksissaan, huveissaan tai koulutöissään. Koska teolla ei ole suoranaista haittaa ja joissain tapauksissa se on peräti vaadittua, mielipideilmapiiri pääsee muuttumaan. Kokonaan toinen kysymys on se, mikä historiallinen trauma tekee vanhemmasta sukupolvesta niin tiukkapipoa...

Oma mielipiteeni myös on, että huonoa lakia ei tarvitse noudattaa. Niin kauan kuin toiminnalla ei loukkaa muiden terveyttä tai oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen, tai pyri hankkimaan itselleen kohtuutonta etua, se on sallittua.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

"Kokonaan toinen kysymys on se, mikä historiallinen trauma tekee vanhemmasta sukupolvesta niin tiukkapipoa..."

Veikkaan, että yya-liturgian ja kekkoslovakian henki pitää heitä edelleen otteessaan. Tärkeää on, mitä paperissa lukee, mikään paperissa lukeva ei voi olla väärin eikä sitä todellakaan pidä yrittää muuttaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä, kaiken kaikkiaan. Miksi minun pitäisi noudattaa lakia, kun pääministerimmekään ei noudata valtiovaltamme laatimaa hankinnoissa kilpailuttamista edellyttävää hankintalakia?
Luoja huomenna Eurooppaa Kataiselta varjele, mikäli hän eurooppavirkoihin hakeutuu.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ei kauankaan, kun lähettyvillämme oli valtioita, joiden olemassaolo perustui ilmiantoärjestelmiin. "Mikä hyvinvointivaltio täytyykään olla sen, jossa toinen puoli väestöä voidaan pitää poliisin palveluksessa ja toinen valtion kustannuksella vankiloissa."

Haemme myös poikkeusvapauksia. Tuo sama puolalainen S. J. Lec kuvasi tätäkin aforismissaan: "Me taistelemme oikeudesta poikkeuksiin. Vahvistakoon poikkeus säännön vain milloin sitä huvittaa."

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Inhimillisen tiedon huippu: valtiollisen poliisin asiakirjat.

Lec

Käyttäjän mushroom kuva
Vesa Halmetoja

Jalosen aiemman kommentin kanssa samoilla linjoilla. Tämä kysely on rinnastettavissa perinteiseen kuluttajatutkimukseen. Kuluttajathan tutkimusten mukaan haluavat ostaa lähellä tuotettua luomuruokaa ja eettisesti valmistettuja vaatteita jne. Mitä oikeasti shopperi ostaa, onkin sitten toinen tarina.
Turha suhtautua tutkimukseen liian vakavasti tai ainakaan päätellä siitä mitään poltouuneihin rinnastuvaa.

Juhani Penttinen

Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen valtio joten lakeja ei oltu säädetty samassa järjestyksessä kuin Suomessa.

Ei kai lakikirja toisaalta olekaan mikään ohjekirja käyttäytymiseen vaan enemmänkin tuomioistuimille tarkoitettu opus jossa luetellaan eri rikosten tunnusmerkistöjä ja niistä langetettavia rangaistuksia. Raamatussa sanotaan esim."Älä tapa" mutta lakikirjassa sanotaan vain että "Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Yritys on rangaistava"

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Itse asiassa Saksan Valtalaki, (Gesetz zur Behebung der Not von Volk und Reich) oli Saksan valtiopäivien 23. maaliskuuta 1933 sinänsä
demokraattisesti ja perustuslain säätämisjärjestyksessä säätämä perustuslain luontoinen laki, jolla se siirsi lainsäädäntövallan Adolf Hitlerin johtamalle ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen dominoimalle valtakunnanhallitukselle. Valtalain katsotaan yleensä merkinneen Weimarin tasavallan demokraattisen ajanjakson päättymistä ja natsi-Saksan diktatuurin alkamista. Jos myöhempiä tapahtumia tarkastellaan Valtalain suhteen, kaikki, mitä Valtakunnanhallitus ja NSDAP päättivät ja tekivät, oli muodollisesti demokraattisen prosessin tulosta, valta oli luovutettu sinänsä juridisesti asianmukaisessa järjestyksessä ilman reunaehtoja.

5. maaliskuuta 1933 Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Vaalit käytiin poikkeustilan vallitessa, kaduilla vallitsi käytännössä kansallissosialistinen terrori, vasemmistopuolueiden toimintaa häirittiin ja kansallissosialistit pystyivät käyttämään täysin rinnoin hyväkseen valtakunnallisia tiedotusvälineitä. Kansallissosialistinen puolue voitti vaalit selvästi, mutta se ei saanut toivomaansa ehdotonta enemmistöä parlamenttiin, 2/3 perustuslakienemmistöstä puhumattakaan. Kansallissosialistit saivat noin 45 % äänistä ja 288 paikkaa valtiopäivillä. Puolue pystyi muodostamaan enemmistöhallituksen kansalliskonservatiivisen Musta-valko-punaisen taisteluliiton kanssa, joka oli saanut 8 % äänistä ja 52 paikkaa. Se ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan yksinään toimintakykyistä hallitusta. Oppositiopuolueista suurin oli sosialidemokraattinen SPD, jolla oli 120 valtiopäiväedustajaa. Kommunistien KPD:llä oli 81 edustajaa. Nämä eivät kuitenkaan pystyneet ottamaan mandaattiaan vastaan, koska heidät oli pidätetty tai pidätettiin heti vaalien jälkeen hätätila-asetuksen nojalla. Myös sosialidemokraattien valtiopäiväfraktiosta 26 edustajaa oli estynyt saapumasta valtiopäiville, joko heidät oli pidätetty tai he olivat paenneet ulkomaille.

Päästäkseen riippumattomaksi valtiopäivien enemmistöstä Hitler päätti säädättää Weimarin tasavallan valtalakien tapaisen erikoislain. Perustuslain mukaan 2/3 edustajista piti kannattaa lakia, jotta se menisi läpi; lisäksi 2/3 valtiopäiväedustajista piti olla paikalla, jotta äänestys olisi lainvoimainen. Valtiopäivien 647 edustajasta 432 piti siis olla paikalla, jotta istunto olisi lainvoimainen. Koska sosialidemokraateilla ja kommunisteilla oli yhteensä 201 valtiopäiväedustajaa, olisi tarvittu heidän lisäkseen vain 15 lakiin epäilevästi suhtautuvaa, jotta lain vastustajat olisivat voineet estää sen säätämisen yksinkertaisesti poistumalla valtiopäivien istunnosta. Estääkseen tämän Hitlerin johtama valtakunnanhallitus säädätti muutoksen valtiopäivien työskentelyjärjestykseen. Sen mukaan jokainen valtiopäivien jäsen, joka ei ollut erikseen saanut lupaa olla poissa istunnosta, katsottiin läsnäolevaksi, siitä riippumatta, oliko hän faktisesti paikalla vai ei. Koska pidätetyille kommunisteille ja sosialidemokraateille ei ollut annettu virallista lupaa olla poissa istunnosta – heitä oli vain käytännössä estetty osallistumasta siihen – heidät katsottiin istunnossa läsnäoleviksi.

---

Suomessa ns. Tynkäeduskunta oli aluksi täysilukuinen, 200 kansanedustajasta koostunut Suomen eduskunta, joka valittiin Venäjän väliaikaisen hallituksen kesällä 1917 antaman hajotusmääräyksen jälkeen lokakuun alussa järjestetyissä eduskuntavaaleissa 1917. Tämä eduskunta hyväksyi Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen äänin 100–88 6. joulukuuta 1917. Tammikuun lopulla 1918 alkaneen Suomen sisällissodan myötä eduskunnan kokoontuminen keskeytyi ja kolme kansanedustajaa surmattiin sekä kymmeniä piiloutui Suomessa tai pakeni bolsevikkien hallitsemalle Venäjälle.

Vajaalukuinen, alkuun vain 98 kansanedustajan kokoiseksi jäänyt eduskunta kokoontui ensi kerran sodan syttymisen jälkeen toukokuussa 1918, päivää ennen hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten voitonparaatia Helsingissä. Kapinaan nousseiden punaisten tukijaksi leimautuneiden sosialidemokraattien alkuaan 92 kansanedustajasta tässä vaiheessa ainoastaan Matti Paasivuoren katsottiin voivan jatkaa toimessaan. Tynkäeduskunnan istunnossa tehtiin päätös viiden (poissaolevan) kansanedustajan vangitsemisesta, joista myöhemmin kaksi tuomittiin kuolemanrangaistukseen ja teloitettiin. Parin päivän kuluttua hyväksyttiin laki valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuden perustamisesta. Niissä tuomittiin valmistelusta, osallistumisesta ja avunannosta kapinaan ja valtiopetokseen myös yhdeksän kansanedustajaa vankeuteen, jossa neljä edustajaa menehtyi. Paasivuori tekikin välikysymyksen "erinäisten eduskunnan jäsenten vangitsemisen johdosta". Paasivuoren välikysymys ei johtanut toimenpiteisiin, ja parlamentti jatkoi "laillisesti" työtään lakeja säätävänä elimenä.

Toukokuun lopulla 1918 eduskunta luovutti marraskuussa ottamansa korkeimman vallan haltijuuden valtionhoitajalle, joksi valittiin P. E. Svinhufvud. Samalla nousi esille Suomen poliittisen kentän jakautuminen monarkian ja tasavallan kannattajiin, joista edeltävät olivat tynkäeduskunnassa enemmistönä. Toukokuun lopulla säädettiin myös laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi, joka rajoitti paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta ollen voimassa kesäkuuhun 1919.

Suomessa 1930-luvun monet vasemmistopoliitikkoihin kohdistuneet väkivaltaisuudet ja terrori olivat usein niin maallisen kuin hengellisen regimentin edustajien, pappien, tuomarien ja poliisien organisoimia. Lapuan Liikkeen muilutuksen yhteydessä murhattiin 1930 Heinäveden kunnallislautakunnan sosialidemokraattinen esimies Onni Happonen. Nimismies Onni Hartio oli toimittanut Happosen lapualaisten käsiin talollinen Leo Pelkosen ja paikallispäällikkö Aulis Aulis Hännisen avustuksella. Happonen siepattiin Heinäveden kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä suuren väkijoukon läsnäollessa ja hänet työnnettiin väkivalloin sieppaajien henkilöautoon, joka lähti Joensuun suuntaan. Autosta kuultiin kaksi laukausta.

---

Itse asetan moraalin (henkilökohtainen, vapaaseen tahtoon perustuva sisäinen koodi) etusijalle lakiin (ulkoa annettu, pakkoon tai pelotteeseen perustuva koodi, jolla on varsinkin rikosoikeudessa sekä yleis- [rangaistuksen pelko] että yksityisestävä [rosvo joutuu häkkiin, eikä kykene jatkamaan rosvoilua] vaikutus) tai muihin sen tasoisiin säädöksiin nähden jo siksi, että jos ihmiskunta olisi moraaliltaan kelvollinen, emme tarvitsisi ainuttakaan kirjoitettua normia. Oikeudenkäytössä (jota valitettavasti tarvitaan, kun "lainkuuliaistenkaan" moraali ei usein toimi toivotusti ilman pelotetta) ratkaisevaa ei kuitenkaan saa koskaan olla lain kirjain, vaan sen henki. Lain on myös oltava "yhteiseksi hyväksi", muuten se on kelvoton ja sellaisena hylättävä, ja mikä ei ole kohtuus, ei voi olla lakikaan, tämän toteaa jo Olaus Petri Tuomarinohjeessaan, joka yhä löytyy Suomen Lain I-osan alkulehdiltä, ja sitä pidetään soveltuvilta osin juristia moraalisesti velvoittavana edelleenkin.

Suomessa kansalliset oikeuslähteet jaetaan tavallisesti vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin ja sallittuihin oikeuslähteisiin. Vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä ovat laki ja maan tapa. Nämä oikeuslähteet ovat siten ylimpänä normihierarkiassa. Niiden soveltaminen kuuluu lainvalvontaviranomaisten virkavelvollisuuksiin, ja niiden sivuuttaminen katsotaan virkavirheeksi. Lainsäädännön hierarkia on seuraavanlainen:

1.perustuslaki
2.tavalliset lait eli eduskuntalait
3.tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset
4.alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.

Heikosti velvoittavia eli seuraavaksi alemman hierarkiatason oikeuslähteitä ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa virkavirhesanktiota lakia soveltavalle viranomaiselle, mutta todennäköisyys, että ratkaisuun haetaan muutosta ylemmässä oikeusasteessa, kasvaa. Sallittujen oikeuslähteiden ryhmään puolestaan kuuluvat oikeustiede, yleiset oikeusperiaatteet ja reaaliset argumentit. Sallitut oikeuslähteet eivät ole velvoittavia mutta tarjoavat lisätukea argumenteille ja vahvistavat sitä kautta ratkaisun perusteluja.

Kansainväliset sopimukset ovat Suomessa voimassa sen tasoisina säädöksinä kuin ne on valtionsisäisesti saatettu voimaan. Jos siis kansainvälinen sopimus on saatettu voimaan lailla, ovat sen määräykset voimassa Suomessa lain tasoisina. Jos kansainvälinen velvoite on taas saatettu voimaan asetuksella, ovat sen määräykset voimassa asetuksen tasoisina. Voimaansaattamissäädökset rinnastuvat siis samantasoisiin kansallisiin säädöksiin.

Siinä vaiheessa, kun Suomeen saadaan riippumaton perustuslakituomioistuin, tai parlamentti muuten lopettaa toistuvan Perustuslain halveksimisen ja rikkomisen lainsäädäntötyössä, alan uskoa, että Suomi voi joskus olla oikeusvaltio...

---

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

Martin Niemöller; ”Als sie die Kommu­nisten abholten”

---

Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.

Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.

Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sentähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enään ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.

Olaus Petri (1493 - 1552):
Muutamia yleisohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Hauskaahan tässä on mielestäni se että lähemmäs 100% vastaajista on kuitenkin tehnyt jotain laitonta elämänsä aikana, vaikka ei olisi jäänyt siitä kiinni.

"En minä vaan ne muut".

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Palaminen on kielletty rangaistuksen uhalla.

Tuntematon sotilas.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Puurot ja vellit sekaisin.

1) Lakia tulee yleisesti noudattaa
2) Lain rikkominen on järkevää vain poikkeustilanteessa

Vastattiin ehkä, että joko laki yleisesti tai ei-laki yleisesti.

Onko galluppi miten asiallinen?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Gallupissa kysyttiin, saako lakia rikkoa jos se on ristiriidassa oman moraalin kanssa. Suurin osa vastasi, että ei saa. Kyse siis tässä kysymyksenasettelussakin oli jo poikkeustilanteesta (tai ainakin oletan että juuri kenenkään mielestä suurin osa Suomen laeista ei ole ristiriitaisia oman moraalin kanssa).

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Minusta hyvin suuri osa Suomen laeista on ristiriitaisia oman vapautta korostavan moraalin kanssa.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Ok. Siinä tapauksessa huolestuttavaa.

Tai ehkä joka pykälää tulee kunnioittaa sen takia, ettei ala hiljainen kaaos. Olisiko tämä selittäjänä?

Vesa Äijälä

Johtuu miten kysmyksen asettelun ymmärtää. Että puhutaanko nykyisistä laeista vai myös tulevista potentiaalisista tilanteista.

Varmasti kysymyksen ymmärrys vaihtelee ja siten myös siihen vastaaminen.

Suoraan ei myös kysytty, että aikoisiko rikkoa lakia, vaan kysyttiin, että "saako lakia rikkoa". Kysymyksen asettelulla voidaan vaikuttaa aika reilusti jakaumaan.

Voidaan siis nähdä myös, että hypoteettisesti lakia ei saa rikkoa, mutta henkilö voi olla silti valmis rikkomaan lakia jos se on ristiriidassa moraalin kanssa.

Omasta mielestäni lakia ei pitäisi koskaan nostaa moraalin ja etiikan yläpuolelle.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

"Natsien johtamassa Saksassa olisi lain mukaan pitänyt ilmiantaa juutalaiset viranomaisille. Olisivatkohan nämä 64 % vastanneista noudattaneet myös tuota lakia? Tuon vastauksen perusteella olisivat."

Veikkaan, että olisivat. Miksi luulet, että natsit äänesttettiin valtaan eikä heihin kohdistunut mainittavaa vastarintaa Saksassa muuten kuin lähinnä äärivasemmiston taholta?

Toimituksen poiminnat