ollimakkonen Rautalangasta, sortumatta kuitenkaan mustavalkoisuuteen.

Naisen euroon ei tarvita eduskuntaa

  • Seksistinen vaalimainos
    Seksistinen vaalimainos

Naisen euro on 80 senttiä” -fraasia on puskettu yhdeksi vaaliteemaksi palkansaajajärjestöjen höpsössä mikä fiilis kampanjassa. Minun mielestä kyseessä on sellainen asia, johon eduskunnan ei tulisi ainakaan lainsäädännön puitteissa kiinnittää huomiota.

Monet ovat jo ansiokkaasti selittäneet syitä tämän tilastollisen ilmiön taustalla. Lyhyesti kyseessä on tilastollinen ero, joka johtuu naisten ja miesten työuraan liittyvien päätösten keskimääräisistä eroista. Naiset valitsevat matalammin palkattuja aloja, tekevät vähemmän työntunteja ja niin edelleen. Samassa työssä, samalla työkokemuksella ja samoilla työtunneilla henkilöt saavat samaa palkkaa riippumatta sukupuolesta.

Meillä ei ole mitään lakeja, jotka estäisivät tai epäkannustaisivat naisia hakeutumasta juuri tietyille aloille. Naiset voivat aivan hyvin pyrkiä myös työelämän johtopaikoille ja monet tietysti näin tekevätkin. Lainsäädännön puolesta kaikki on siis jo kunnossa. Laki on tältä osin (ja sen pitääkin olla) sukupuolineutraalia.

Nykyinen palkkajakauma on siis lopputulos lukemattomien yksilöiden omista vapaista päätöksistä. Minun on hyvin vaikea perustella itselleni, että miksi joku toinen lopputulos olisi parempi kuin tämä nykyinen, sillä niin kauan kun tulos syntyy ketään pakottamatta, se kelpaa minulle sellaisenaan. Jos jonkun mielestä joku toinen tulos olisi hänelle mieluisempi, niin silloin hän kuvittelee tietävänsä paremmin, mitä muiden ihmisten pitäisi tehdä elämillään.

Jos palkkajakauman lopputulokseen halutaan puuttua lainsäädännöllisesti, niin silloin käytössä on aina pakottaminen ja tätä minun on vaikea hyväksyä. Silloin joidenkin ihmisten omien päätösten yli on pakko kävellä ja laittaa heidät väkisin valitsemaan toisin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kaikkein tasa-arvoisimmissa maissa ammattijakauma ei ehkä yllättäen olekaan kaikkein tasaisimmin jakautunut. Toisin sanoen mitä helpommin ja vapaammin eri sukupuolta edustavat henkilöt voivat valita oman ammattinsa, sen epätasaisemman jakauman näytämme saavamme. Mutta minä sanon tähän edelleen, että mitä väliä, antaa ihmisten valita.

Jos sinusta tasaisempi palkkajakauma olisi parempi, niin oikea vaikuttamisen keino on valistaminen ja omalla esimerkillä johtaminen. Kannusta tyttöjä tekniikkaan ja poikia hoitoalalle. Tee itse stereotyyppejä rikkovia urapäätöksiä omassa elämässäsi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuolla logiikalla myöskään työttömyyteen ei tarvitse eduskunnan puuttua, koska ei ole olemassa lakeja, jotka estäisivät tai epäkannustaisivat työttömiä kouluttautumasta ja hakeutumasta itselleen sopivalle ammattialalle. Mikään laki ei myöskään estä työtöntä ryhtymästä yrittäjäksi ...

Perheellistymisestä ja vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten epätasainen jakauma ohjaa melko voimakkaasti miesten ja naisten työorientaatioita ja ammattialasuuntautumisia sekä hidastaa naisten palkkakehitystä. Ja toki samoin esille ottamasi stereotyyppinen kasvatus pitää osiltaan yllä sukupuolittuneita työmarkkinoita.

Olli Makkonen

"ei ole olemassa lakeja, jotka estäisivät tai epäkannustaisivat työttömiä kouluttautumasta ja hakeutumasta itselleen sopivalle ammattialalle."

Näitähän on aivan hirveä kasa. Tässä muutama esimerkiksi:

- Yleissitova työtehtosopimus estää sen, että työtön ei voi kilpailla tarjoututumalla töihin pienemmällä palkalla tai muuten huonommilla työehdoilla.

- Sosiaaliturvassa on lukuisia kannustinloukkuja, jotka kannustavat työttömiä olemaan ottamasta työtä vastaan.

- On kiltajärjestelmiä (kuten vaikka taksiluvat), jotka estävät kiltaan kuulumattomia tulemasta markkinoille.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei se yleissitova työehtosopimus kuitenkaan estä työtöntä hakeutumasta itselleen sopivaksi katsomalleen alalle - työehtosopimuksilla määritellään ainoastaan työsopimusten minimiehdot ja estetään työntekijän riisto.

Kannustinloukkujen olemassaolojen mukainen toiminta on vapaata valintaa.

Taksikartellin voi kiertää mm. ajamalla keikkaa vertaiskuljetuspalveluna eli ubertaksina.

Toki tuo epäkannustavuuselementti liittyy noihin sosiaaliturvan päällekkäisyyksiin ...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yleissitovuuden poistaminen johtaisi siihen, että maahamme muuttaisi suuri joukko maahanmuuttajia työskentelemään alemmalla palkalla, kuin suomalaiset. Maahanmuuttajien työllistymisvaltti olisi juuri se, että he työskentelisivät aina suomalaista halvemmalla. Tästä on esimerkkijä monista Euroopan maista.

Jouni Nordman

Onkos Antikainen la jokin ihme lääke millä sukupuolesta yksilötasolla kiinnostusta lisätään, eli taitaa Antikainen kannatta sikiön geneettistä manipulointia, jolla päästää feministien ihanne lopputulokseen, jolloin saadaan mauttomia ja helppoja oppilaita järjestelmä palvelemaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Nainen voi kyllä tehdä valinnan, ettei tule raskaaksi, mutta tämän valinnan oheisseuraamus on jääminen vaille jälkikasvua. Miehet sen sijaan eivät joudu kokemaan raskauden komplikaatioita eivätkä imetä, joten heidän on helpompi valita yhtäaikaa perheellistyminen ja katkeamaton urakehitys.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Kyllä lakia voisi hyvin muuttaa yhdenvertaisemmaksi esim vanhempaintyön osalta (Käytän sanaa "-työ", koska sitä se vanhempana olo on, eikä mitään "-vapaata" tai "-lomaa")

Esim näin: Kela maksaa täyttä palkaa vastaavaa päivärahaa sille vanhemmalle joka jää vanhempaintyöhön. Yritys, josta työntekiä jää vanhempaintyöhön, voi hakea esim koulutus- tai sijaistukea kompensoimaan tilalle palkatun kustannuksiin.

Ja voila! Jospa isät sitten haluaisivat sankoin joukoin tehdä myös vanhempaintyötä.

Se on vain tahdosta kiinni.

-Rauhaa ja Rakkautta

Olli Makkonen

Njoo, jos yritykset pakotetaan maksamaan äitiyslomalle jäävän työntekijän palkkaa, niin silloin se johtaa siihen, että nuori nainen ei ole niin houkutteleva työllistettävä yrityksen näkökulmasta. Koska työntekijälle ei voi maksaa palkkaa tekemättömästä työstä, johtaa se näiden kulujen jakamiseen kaikkien naisten harteille.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pitäisikö vanhemmuuskuluja tasata sekä miesten että naisten työnantajille nykyistä paremmin? Tällaisia vaatimuksia näkee silloin tällöin esitettävän, mutta asia vaikuttaa olevan herkkä.

Olli Makkonen Vastaus kommenttiin #7

Minusta on ylipäätään typerää ja väärin pyrkiä laittamaan työnantajat ylipäätään maksamaan tämän. Eiväthän he tietenkään sitä maksa omasta pussistaan, vaan siirtävät sen hintoihin eteepäin tavalla tai toisella.

Lainaan tässä loistavaa blogia:

"Markkinataloudessa lainsäätäjä ei nimittäin voi määrätä sitä, kuka minkäkin veron rasituksen lopulta kantaa."

http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/12/...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #10

Vanhemmuuskulujen jakamiseen on kolme pääasiallista keinoa, jotka ovat:

  • Työnantajat maksavat vanhemmuuskuluja
  • Vanhemmuuskuluja rahoitetaan yhteisistä verovaroista
  • Vanhemmat maksavat vanhemmuuskulunsa itse

Suomen järjestelmässä näitä kaikkia elementtejä käytetään jossakin määrin. Kaksi ylintä sisältää haittapuolena sen, että ne lisäävät verokiilaa, joka on työnantajalle työntekijän palkkaamisesta tulevien kustannusten ja työntekijän työstään ansaitsemien nettoetuuksien erotus. Niitä kuitenkin sovelletaan, koska jos vanhemmilla olisi täysi omavastuu kuluista, niin uuden sukupolven synnyttämisen kannustimet olisivat läntisten teollisuusmaiden oloihin nähden vääristyneet. Tällöin:

  • Pienituloisille ja erityisesti heistä yksinhuoltajaäideille, lasten synnyttäminen tuottaisi taloudellista voittoa, koska pienten lasten kanssa tulee helpommin oikeutetuksi suurempaan tulo- ja varallisuusperusteiseen sosiaaliturvaan, isompiin kunnallisiin vuokra-asuntoihin ja näiden ohella tai puuttuessakin suurempiin yksityisten avustusjärjestöjen avustuksiin. Uhka lasten joutumisesta kadulle herättää aina enemmän sympatioita kuin uhka sinkkuaikuisen tai lapsettoman parin joutumisesta kadulle.
  • Laajan keskiluokan, joiden halutaan ensisijaisesti tuottavan uutta sukupolvea, lisääntyminen olisi heille itselleen suuri taloudellinen rasite.
  • Rikkaille lisääntyminen olisi pieni taloudellinen rasite.

Tällaisen järjestelmän ohjausvaikutus olisi joko väestön vähenemisen myötä vanhushuoltosuhdetta pahentava tai keskiluokkaa kuihduttava. On erityisen merkillepantavaa, että vanhempainetuuksia on käytössä myös maissa, joiden sosiaaliturva muuten on erityisen ohut, kuten esim. Virossa.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Aivan, siksi vanhempaintyön tulee järjestää yhteisistä varoista, tasaen ne kaikkien veronmaksajien, niin yritysten, kuin palkansaajien kesken.

Kommentissani luki, että Kela maksaa, siis verovaroista.

-Fred & Kärlek

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Eduskunta ei tuolle asialle voikaan tehdä kovinkaan paljoa, muuta kuin viilaamalla vanhempainvapaita ja lasten kotihoitoa koskevaa lainsäädäntöä ja hakemalla tehokkuutta tasa-arvolain mukaisten työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemiseen.

TEM ja STM osana eduskuntalaitosta edistävät työelämän tasa-arvoa lähinnä kampanjoiden, hankkeiden yms. ja osin valvonnan avulla.

Työmarkkinat muotoutuvat itsestään työmarkkinajärjestöjen neuvottelemina, taloustilanne ja ihmisten arvostukset toki vaikuttavat myös työmarkkinoihin. Sinänsä olen siis samaa mieltä siitä, ettei tässä tarvita mitään erillistä pakottavaa lainsäädäntöä - riittävää ohjausta sen sijaan tarvitaan ja prosenttilaskelmien sijasta keskittymistä oikeisiin epäkohtiin...

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Norjalaisen Haralad Eian dokumentti "Hjernevask"

http://en.wikipedia.org/wiki/Hjernevask

takavuosilta on kiinnostavaa katsottavaa.

Esimerkiksi tuosta ykkösjaksosta noin 4 minuutin kohdalta eteenpäin

http://www.dailymotion.com/video/xp0tg8_hjernevask...

Miksei tätä ole esitetty Suomessa esim. YLEn kanavilla?

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

"University of Oslo wants to know why few girls study scientific subjects.

Camilla Screiner has done an inquiry in 20 countries.

Girls in less eqalitarian countries are more interested in technical subjects than norwegian girls.

"I thought if the society was equal the genders got the same interests?"

"In this part of the inquiry there are 108 questions. None of them shows that the more modern a country is the more similar the gender interests are."

"The more modern a country is the less girls are into tehcnical stuff?"

"Yes.""

Jukka Mäkinen

Naisten keskimääräisen ansiotason saattaminen miesten vastaavalle tasolle tarvitsee ainoastaan päteviä, osaavia ja ahkeria naisia. Niistä on huutava pula, eikä se eduskunan päätöksillä muutu miksikään.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Tämä ralli se tuntuu pyörivän vuodesta toiseen, vaikka tosiasioita kuinka yrittäisi vääntää rautalangasta. Luulisin, että he, joiden mielestä palkkatasossa on jotain rakenteellisen syrjinnän elementtejä, ovat niitä samoja tahoja, jotka haluavat kaataa sukupuolien välisiin rooleihin ja mieltymyksiin liittyviä raja-aitoja, näin henkevän idealistisesti todettuna.

Ongelma (joskaan tässä ei edes ole mitään ongelmaa) on se, että he eivät suostu hyväksymään sitä, että sukupuolien välillä on huomattavia eroja sen suhteen, millaisille aloille miehet ja naiset keskimäärin kokevat halua suuntautua.

Minulla on jonkin verran sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä naispuolisia tuttavia ja voin vakuuttaa, ettei heitä noin vain saataisi vaihtamaan vaikkapa teollisuuteen tai rakennusalalle pelkästään joidenkin idealistien tavoitteleman ihanneyhteiskunnan johdosta.

Eikä näihin mieltymyksiin tulekaan puuttua millään mielikuvituksellisella valtiovallan interventiolla, kuten muokkaamalla peruskoulujen opetussuunnitelmia siten, että poikia pyrittäisiin ohjaamaan nykyisin naisvaltaisille aloille ja päin vastoin.

Kiteytettynä, kuten Makkonenkin totesi: Antaa ihmisten valita itse.

Se, että nämä valinnat keskimäärin eivät noudata idealistien utopiaa täydellisesti sukupuolineutraaleista työmarkkinoista, ei ole kenenkään vika tai mikään puute taikka ongelma, joka pitäisi korjata. Näin se vain menee. Ei idealismi saa ohjata käytännön koulutus- tai työvoimapolitiikkaa - saati toimia perusteena puuttua yksilöiden omiin valintoihin.

Ainoa keino, jolla ei puututtaisi valinnanvapauteen, olisi maksaa tietyillä aloilla tai pienemmillä viikkotuntimäärillä työskenteleville enemmän kuin mitä heidän työpanoksestaan kuuluisi yleissitovien työehtosopimusten mukaan saada, mutta en koe sitä järin oikeudenmukaisena.

Jokainen voi tehdä omia johtopäätöksiään siitä, mihin ja millaisiin vaatimuksiin moinen palkkareformi johtaisi.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Ja lisäyksenä: Tuon kampanjan mainoskuva on todellakin hävyttömän seksistinen.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Tämän asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se näkökulma, että naiset pärjäävät paremmin koulussa ja jatko-opinnoissa. Tämä vaikuttaa siihen, että nämä pärjäävät naiset valitsevat jatko-opintonsa ja alansa ennen miehiä. Siis naisilla on enemmän valinnanvaraa, koska koulut ottavat sisään opintomenestysten mukaan.

Jos naiset menevät matalapalkka-aloille, se on heidän ensisijainen tavoitteensa. Esimerkiksi naiset ovat julkisella puolella selvä enemmistö. Siellä on myös lyhyemmät työajat ja pitemmät lomat, tosin ansiot eivät aina nouse suuriksi, ellei osu hyvä valtion homma eteen.

Ansiovertailut pitäisikin suhteuttaa työhön käytettävään aikaan tarkemmin, jossa mukana on työaika ja lomat. Pelkkä "kokoaikatyö" on älyllistä epärehellisyyttä eli tarkoituksellista sumutusta.

Susanna Rissanen

Tässä keskustelussa tai aloituksessa ei ole otettu kantaa siihen todelliseen ongelmaan ja siihen mihin pitäisi puuttua, eli naisvaltaisten alojen pienempiin palkkoihin yleisesti. Kyse on pohjimmiltaan hoiva-alojen ja muiden naisvaltaisten alojen palkkauksen epäsuhdasta miesvaltaisiin aloihin nähden. Kyseiset alat nähdään "kutsumustöinä" ja ovat auttamatta jäljessä muusta palkkakehityksestä. Naiset ovat myös oman havaintoni, sekä tutkimusten mukaan yhteisöllisempiä ja tavoittelevat vähemmän omaa etua, joka on osaltaan varmasti vaikuttanut (ja vaikuttaa) siihen, että naiset eivät samalla tavalla lähde pitämään meteliä, vaan katsovat että heidän tulee uhrautua yleiseksi hyväksi vaikeina aikoina tms.

Ratkaisu ei ole mielestäni siinä, että naisia patistetaan muille aloille. Yhtä lailla on mielestäni väärin sairaanhoitajamiestä kohtaan alan alipalkkaus, kuin se on sairaanhoitajanaista kohtaan. Tämä tiettyjen alojen alipalkkaus vain sattuu tulemaan nyt näin esille. Yritän sanoa, että yhtä väärin se olisi, vaikka näilä alipalkatuilla aloilla olisi yhtä paljon miehiä ja naisia. Tuolloin vain ei puhuttaisi naisten ja miesten palkkaeroista, vaan alasta joka on jäänyt jälkeen palkkakehityksessä.

Jokaisen tulisi voida hakeutua kuitenkin alalle jolle kokevat vetoa, ihan työssä jaksamisen ja oman hyvinvoinnin takia. Sen sijaan pitäisi korjata hoiva-alojen törkeä alipalkkaus ja osoittaa myös tällä tavoin arvostus meidän kaikkien hyväksi tehtävästä työstä.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Mikä ihmeen hoiva-alan alipalkkaus, Susanna?

Euroopan parlamentin Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, FEMM, on pohtinut asiaa ja esittänyt EU-parlamentille päätöslauselmaehdotuksen 2008/2012(INI), jossa suositellaan, että sekä kvantitatiivinen (tehdyt työtunnit vuodessa), että kvalitatiivinen (työteho tehtyä työtuntia kohden) pitää ottaa huomioon palkkaeroa laskettaessa. EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, mm. kaikki Suomen MEPit äänestivät sen puolesta sukupuoleen ja puoluekantaan katsomatta.

Kun miehet Suomessa tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset niin kajoamatta kvalitatiivisiin tuottavuuseroihin miesten ja naisten välillä miehet ja naiset saavat samaa keskituntipalkkaa. Ja suurimpana joukkona tässä selittävänä tekijänä ovat opettajat sekä hoiva- ja sairaanhoitoalan naiset, joilla on lyhyet työajat ja vaaaaaaltavan pitkät vuosilomat.

Toimituksen poiminnat