Kenen rahoilla sinä käyt kaupassa?
Sitä, miksi verorahoin tuotetut palvelut ovat niin epätehokkaita, voidaan demonstroida rautalankamallin avulla. Ajatellaan, että tehtäväsi on ostaa viikon ruokatarvikkeet yhdellä kauppareissulla:
- Ostat omilla rahoillasi itsellesi. Käytät rahasi tehokkaasti ja saat juuri sitä ruokaa mistä pidät. Et halua tuhlata rahaa, koska se on pois muusta kulutuksesta.
- Ostat omilla rahoillasi kaverillesi. Vielä tässäkin tehokkuus on melko hyvä. Tiedät mistä kaverisi ehkä tykkää, etkä halua tuhlata, sillä onhan kyseessä sinun omat rahasi.
- Ostat muiden rahoilla itsellesi. Nyt et enää pihtaile. Ostat kalliita elintarvikkeita, etkä piittaa niin paljoa mitä ne maksavat.
- Ostat muiden rahoilla jollekin tuntemattomalle. Et säästele kuluissa, mutta ostoksesi saattaa mennä myös aivan pieleen. Saatat ostaa kallista lohta henkilölle, joka on pahasti allerginen kalalle.
Kun valtio tuottaa palveluita, on käytössä kolmas ja neljäs tapa
3: Valtion budjettirahoitteisen laitoksen intresseissä on saada mahdollisimman suuri summa kasaan, jolla virastoa pyöritetään. Mikään ei kannusta virastoa kehittämään ja tehostamaan palveluitaan tai karsimaan kulujaan. Heidän kannattaa ainoastaan käyttää rahaa siihen, että he näyttävät poliitikkojen silmissä mahdollisimman hyviltä, jotta rahaa virtaisi virastoon myös ensi vuonna. Koska valtion virastoilla ei ole kilpailijoita, ei edes ole mitään mihin verrata niiden toimintaa. Poliitikot joutuvat tekemään rahoituspäätöksen ilman tietoa siitä, mikä olisi oikeasti kohtuullinen rahasumma kyseiselle toiminnalle.
4: Kun valtio yrittää parantaa muiden rahoilla henkilön X elämää, ovat seuraukset hapuilevia. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa työvoimatoimiston työllistymiskurssit. Niistä voi olla apua joillekin, mutta iso osa istuu siellä ihmettelemässä suu auki sitä, miksi on pakko osallistua tähän pelleilyyn.
Näin markkinataloudessa
Vaikka yksityinen kilpailtu laitos tuottaa palvelun lisäksi voittoa omistajilleen, se pystyy silti tarjoamaan asiakkailleen parempaa palvelua. Yksityisen firman ei kannata käyttää rahojaan poliitikkojen voitelemiseen**, vaan tuotteen ja palvelun kehittämiseen. Epätehokkaasti toimiva yritys tippuu armotta pois markkinoilta.
Kun vaikkapa vanhemmat auttavat lastaan, on käytetyllä rahalla paljon suurempi hyötysuhde. He saattavat auttaa lastaan taloudellisesti saamaan koulutuksen, jonka avulla työllistyminen onnistuu helposti. Ihan turhaa pelätään vapaaehtoiseen hyväntekeväisyyteen perustuvia malleja. Markkinatalouden säännöillä pelattaessa huonoja tuloksia tuottavat toimintatavat putoisivat nopeasti pois keinovalikoimasta.
** Tuo väite olisi totta, jos eläisimme vapaan markkinatalouden piirissä. Nykyään myös yrityksillä on motiivi voidella poliitikkoja, koska siellä tehdään päätöksiä joilla voi olla dramaattisia vaikutuksia heidän toimintansa kannattavuuteen. Yritys voi saada tukiaisia, vaikeuttaa kilpailijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille jne. Jos on tiedossa, että yrityksellä on mahdollisuus saada 100 000 euroa tukirahaa, niin sen saamiseksi on ihan järkevää käyttää vaikka 90 000 euroa ja silti jää voitolle.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Valtion rahoilla, kuten sinäkin ja kaikki Suomessa.
P.S. Ihan hyvä artikkeli!
Tai toisaalta omillani, aina, koska riippumatta siitä miten ja missä raha on kiertänyt, sillä hetkellä kun se on tililläni se on minun, tykättiin siitä sitten tai ei :D
Niin, se on sinun hallinnassasi. Ehdollista hallintaa. Vähän niin kuin perheen lapsen yllä olevat vaatteet ovat ehdollisesti lapsen hallussa, mutta vanhemmat viime kädessä määräävät vaatteista ja muista lapsen tavaroista.
Toki voit ryhtyä täysmittaiseen sotaan/kapinaan valtiota vastaan ja taistella itsellesi reviirin Suomen keskelle. Kun kaksi osapuolta ovat keskenään sodassa ja molemmat kokevat, että sodasta käytävä omaisuuserä kuuluu itselle, omistaja on silloin se, kenen hallussa omaisuuserä on. Asia on ainakin minusta järkeenkäyvästi näin.
On Ollilla oletuksia. Ja mikäpä siinä, saahan juuston olettaa kuuksi ja toisinpäin. Asiat silti ovat kuten ovat.
Vaan asiaan: yrityksen on tuotettava voittoa voidakseen toimia ja jatkaa. Yrityksellä ei ole samaa palveluvelvoitetta ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaamisen pakkoa kuin julkisella palvelulla, kuten postitoimistolla, joka voi sijaita syrjäisestikin. Julkinen palvelu pyrkii vastaamaan tarpeisiin ja sille riittää omakustannushintaan toimiminen, yksityinen yritys on periaatteessa minimissään voittomarginaalin verran kalliimpi, mutta se voi kilpailla esimerkiksi jättämällä kilpailematta ns. huonoista asiakkaista, vaikeista sijainneista ja muista voittoa heikentävistä tekijöistä. Kermat päältä, jätetään yhteiskunnan kannettavaksi muu.
Kovat kyynärpäät kuuluvat asiaan, kun markkinaliberaali kirjoittaja aloittelee aikuista eloaan ja oma elämä vielä tuntuu terveenä ikuiselta, kun kirjoittajalla on ns. kovien alojen koulutus, jolloin kirjoittaja kuuluu miltei luonnostaan vihreälle oksalle. Toiset näkevät laajemmin jo nuorina, he ymmärtävät, että en ole maailmassa yksin eikä kaikkea pidä uhrata kilpailulle. Toiset oppivat vasta vanhemmiten. Eräät eivät opi milloinkaan, ja heitä minä säälin, sillä he eivät opi, että ihmiset tarvitsevat toisiaan. Heidän on syytä lukea itseään viisaampia kirjoittajia, US-blogistanissa vaikkapa Seppo Oikkosta.
"...yksityinen yritys on periaatteessa minimissään voittomarginaalin verran kalliimpi..."
Jos kymmenen kirvesmiestä perustaa yhteisen yrityksen, jonka tarkoituksena on vain pystyä työllistämään kaikki kymmenen, ei kukaan kai oleta, että heidän perustamansa yrityksen pitäisi väkisin tuottaa voittoakin...!?
"...kilpailla esimerkiksi jättämällä kilpailematta ns. huonoista asiakkaista, vaikeista sijainneista ja muista voittoa heikentävistä tekijöistä..."
Jos jossakin on asiakkaita, joiden palveleminen tavallisella, rahallisella tavalla ei kannata, niin se tuottaa taatusti kustannuksia joillekin, jos heitä joka tapauksessa on pakko palvella. Siis kustannuksia tulee ainakin - veronmaksajille.
Jos yksityinen yritys pakotetaan esim. palvelun takia tekemään tappiota joillakin vähäväkisillä alueilla, niin ei se ole sen kummempaa kuin se, että veronmaksajat tekisivät saman tappion palvelemalla saman alueen vähäväkisiä alueita verovaroilla. Tappio on juuri saman suuruinen niinkin, ellei joku keksi parempaa tapaa toteuttaa samaa palvelua.
Mutta sossuiludemokratiassa tai sosialismissa kukaan ei yleensä keksi mitään uutta, koska se ei ole millään tavalla kenellekään kannattavaa.
Joten tappiota tulee verovaroillakin koko ajan muille veronmaksajille - sitä ei vain huomata, koska se piilotetaan kutsumalla tätä tappiontuottamistapaa julkiseksi palveluksi.
Eikö totta?
Saathan sinä vapaasti olettaa mitä haluat. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen ja tehdä se mahdollisimman edullisesti kovan kilpailun vallitessa. Parhaassa tapauksessa saamme kiinalaista laatua, jota kukaan ei halua ja sitäkin vain sinne, missä yritys haluaa toimia.
Koko yhteisöä palvellessa näkökulma on laajempi.
Kirvesmiehesi olivat kaukaa haettu esimerkki eikä vastaa kysymyksenasettelua. Mielestäni tietyt osa-alueet hoituvat luontevimmin yhteiskunnan järjestämänä, sellaiset jotka vaativat pysyvyyttä ja hötkyilemättömyyttä ja palvelevat lähes kaikkia: terveydenhuolto, koulutus, puolustusvoimat (ulkoistaminen tässä on myös turvallisuusriski), rautatie- ja tieinfra, sähkön runkoverkot, vedenjakelu. Mielestäni yksityiselle sektorille on parhaiten tilaa niin, että julkisella ja yksityisellä on omat selkeät alueensa ja julkinen ruokkii yksityistä tilauksin sekä tuottamalla sitä, minkä se parhaiten osaa: mahdollisimman terveitä ja osaavia kansalaisia.
Todennäköisesti ne kirvesmiehet toimivat yksityisesti ja varmaan parempi niin. On mahdollista, että suurilla kaupungeilla ja kunnilla on palveluksessaan silti useitakin kirvesmiehiä.
Juu, minä olenkin aina ihmetellyt, että miksi 10 kirvesmiestä ei voi perustaa yhteistä yritystä, jolla he työllistäisivät itsensä?
Mutta nythän se selvisi.
Jos 10 kirvesmiestä perustaa yhteisen yrityksen, jolla he työllistävät itsensä - se ei riitäkään heille, vaan heidän on myös saatava voittoa siitä yrityksestään.
Mutta kun heillä ei ole yrityskokemusta, he pystyisivät kyllä työllistämään itsensä, mutta se voiton saaminen ei onnistukaan, joten he jättävät sen yrityksen perustamatta.
Ja odottavat, että joku muu perustaisi sen yrityksen, jotta nämä 10 kirvesmiestä saisivat töitä - ja se joku muu saisi sen voittonsa, koska se joku muu ei osaa kirvesmiehen hommia, joten hän ei voi työllistyä voittoa saamatta.
Ahaa - tästä syystä landiassa tarvitaan aina se joku muu sen yrityksen perustamisessa. Se joku muu, joka kerää sen voiton, jonka on pakko kerätä se voitto, koska yritystä ei voi pyörittää ilman voittoa.
Eikö totta?
Ihmettelevälle Jari Kartolle: haepa starttirahaa, kyl se siit'.
Sitä fyffeäkin voi kertyä, pitää osata verkostoitua ja markkinoida tietotaitonsa. Kyllä kymmenessä miehessä on enemmän potentiaalia kuin yhdessä, tässäkin asiassa. Kirvesnaisille on tarjolla aloittelevalle naisyrittäjälle suunnattua tukea/lainaa. Tiedusta TE-keskuksesta.
Ahaa, siis tarvitaan starttirahaa, ennen kuin 10 kirvesmiestä voi perustaa yrityksen...!?
He eivät siis landiassa voi perustaa yritystä ilman starttirahaa?
Tämä on hyvin valaiseva tieto.
Siis sen takia yrityksiä on landiassa niin vähän, koska starttirahaa ei riitä kaikille?
Mutta miten olisi, jos valtio perustaisi elimen, jonka tehtävänä olisi perustaa yrityksiä?
Sehän voisi olla toimiva idea.
Näet, jos valtion virkamies... tai pari perustaisi sen yrityksen ihan verovaroilla, niin ei tarvittaisi varmaankaan sitä voittoakaan.
Ja jos valtio olisi oikein työllistävä, pistettäisiin 10 virkamiestä perustamaan se yritys, joka työllistäisi ne 10 kirvesmiestä.
Eikä sen yrityksen tarvitsisi saada edes voittoa, koska kirvesmiehethän tekisivät kirvesmiehen hommia - eli olisivat töissä.
Ja sen yrityksen olisi perustanut valtion virkamiehet (ne 10), joten voittoa ei tarvittaisi lainkaan ja kaikki menisi ihan hienosti, koska kyseessähän olisi ns. julkisella palvelulla perustettu yritys, jonka ei kuulusikaan kerätä voittoa...!
Eikö totta?
Jari, sinähän haluat olla oikeassa, vaikka olisit väärässä ja jankuttaa samaa ymmärtämättä mitään muuta. Olkoon niin, jatka siis yksinäsi.
Olipas yllättävä kommentti...!?
Mietin hetken tuossa enemmän ja täytyy myöntää, että minä pitäisin suorastaan loistavana ajatusta sellaisesta valtion laitoksesta, jonka tehtävänä olisi perustaa yrityksiä.
Näet, silloinhan juuri säästyttäisiin siltä voitontavoittelulta, joka on niin suuri paha silloin, kun yksityispuoli perustaa yrityksiä.
Ja jos joku yrityksen perustajista olisi virkamiehenä sitä mieltä, että he saavat liian vähän palkkaa siitä, että ovat perustaneet paljon hyviä yrityksiä, niin hehän voisivat mennä vaikkapa lakkoon.
Siis eivät perustaisi pariin viikkoon yhtään yritystä - ilman palkankorotuksia...!?
Johan siinä olisi koko landia aivan kushessa, kun kukaan ei tuona aikana perustaisi yhtään yritystä.
Eikö totta?
@Jouni
"Parhaassa tapauksessa saamme kiinalaista laatua, jota kukaan ei halua ja sitäkin vain sinne, missä yritys haluaa toimia."
Tuo on melko virheellinen kuva markkinatalouden toiminnasta. Koska markkinoilla vallitsee kilpailu, ei siellä voi pärjätä toimittamalla surkeaa laatua jota kukaan ei halua. Samoin markkinatalous löytää tiensä kaikkialle, missä on mahdollisuus tehdä rahaa.
Ei palvelut Nuorgamissa olisi tietenkään yhtä hyvät kuin Helsingin keskustassa, mutta miksi niiden pitäisi ollakaan? Pienellä paikkakunnalla postilaitos löytäisi paikkansa jonkun kioskiyrittäjän kyljestä auttaen häntä saamaan lisätienestiä tms.
Kannattaa myös muistaa, ettei verovaroin tuotetut palvelut ole mitenkään ilmaisia, ne vaan maksetaan veroina eikä suorina ostoksina. Verovaroin tuotetuissa huonommissa palveluissa maksetaan vielä byrokratiasta ja epätehokkuudesta lisähintaa.
Itellalla on muuten ollut ongelmia pärjätä kilpailussa voittoa tekevien yritysten kanssa ja se on pyrkinyt pysymään mukana kuorimalla kermaa sen lakisääteisistä kevyistä kirjelähetyksistä.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Itella+kielt%C3%A4ytyy+laskemasta+hint...
Kenen rahoilla blogisti sitten luulee käyvänsä kaupassa ja perustelut tähän kiitos.
Kirjoituksessa kaupassakäyntiä on käytetty vertauskuvana, eikä tarkoitus ole udella kenenkään raha-asioista sinänsä.
Jos jaksan odottaa sen 12kk jonotuksen kunnalliseen hammashuoltoon, niin silloin "käydään kaupassa" jonkun toisen rahoilla.
Kyllä,kyllä..mutta osaatko vastata kysymykseeni? Enkä minäkään henkilökohtaisesti halua tietää vaan yleismaailmallisesti.
Omistatko jossain vaiheessa rahaa jolla ostat jotakin,jos omistat niin millä perusteella?
Jos saivartelu unohdetaan niin kyllä: oma raha on jotain, jonka loppukäytöstä voi itse päättää.
Taloudellinen riippumattomuus taas tarkoittaa sitä, että se oma raha on peräisin 'markkinoilta'. Riippumattomuuden aste taas on yhtä kuin henkilön tuotannollinen kyky: henkilö joka osaa tuhat ammattia on riippumattomampi kuin henkilö joka osaa yhden -- ja henkilö joka osaa vain yhden taidon, mutta joka voi valita työnantajansa, on riippumattomampi kuin valtion virkamies.
Kannattako Suomessa mikään liiketoiminta maailmanmarkkinoilla niin aikuisten oikeasti, etteikö sitä voisi tuottaa jossain halvemmalla? Investointikustannukset per työntekijä ovat jo niin huippuluokkaa sääolosuhteistamme ja työolosuhteistamme johtuen, etten usko että monikaan tätä nykyä käy omilla rahoillaan kaupassa vaan lainarahalla joka kanavoidaan meille siksi että meidän luonnonvaroista ja ydinvoimamyönteisyydestä katsovat hyötyvänsä vielä monet.
(Yhteis)kunnallisten palvelujen perusongelma on siinä, että raha kiertää väärään suuntaan.
Valtion pitäisi tukea ihmisiä, ei järjestelmiä. Palvelujen pitää olla maksullisia. Valtion tuki pitää antaa ihmisille, jotta he voivat ostaa tarvitsemansa palvelut.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 18 kommenttia