Perustulon kannattajat – lyökää luvut pöytään

Ainut mahdollinen kannustinloukutun tulonjakomalli on puhtaasti perustuloon perustuva tai perustulon tulonjakaumaa mallintava malli (eli käytännössä sama asia). Kannustinloukuttomassa tuloja tasaavassa tulonjako-mallissa nettotulo ansiotulon funktiona tulee olla jatkuva. Matematiikkaa joskus lukeneena blogisti varmaan ymmärtää mitä tarkoitan. Jos henkilön tuloista napsaistaan jokin tuki pois ansiotulojen noustessa nettotulot tipahtavat, funktio ei ole jatkuva, ts. syntyy kannustinloukku. Eli perustuloonkaan ei pidä eikä voi ympätä asumis- toimeentulo- tms. tukia, jos tarkoitus on rakentaa kannistinloukuton malli.

Meillä on siis karkeasti katsottuna kolme vaihtoehtoa.

1) Pitää kiinni nykyisen kaltaisesta tukijärjestelmästä ja hyväksyä kannustinloukut osana tulonjakojärjestelmää.

2) Ottaa käyttöön nykyisten tukien tasoa lähelle yltävä perustulo, ja hyväksyä korkeampi veroaste ja huonompi työhön kannustavuus.

3) Ottaa käyttöön matalampi perustulo yhdessä maltillisen tuloveron kanssa ja hyväksyä työelämän ulkopuolelle jäävien ja jättäytyvien tulotason lasku.

Neljäs vaihtoehto sitten olisi tietysti jonkinlainen hybridi, johon saisimme sählättyä luultavasti joka mallin huonot puolet, ja joka olisi mahdollisesti vieläkin vaikeammin hahmotettavissa kuin nykyinen tukiviidakon ja progressiivisen verotuksen yhdistelmä.

Minä olen kolmannen vaihtoehdon kannalla. Se on ainut verotuksen puolesta vielä työhön kannustava malli, johon meillä on sekä varaa, että jossa emme subventoi tavalla tai toiselle valintoja, joissa yksilö tyytyy tahtoen tai tahtomattaan pienempiin ansiotuloihin.

Mikään tulonjakomalli ei tuota enempää jaettavaa, mitä sinne veroin laitetaan. Joten joko kannustinloukut, kautta tulolinjan huono työhön kannustavuus, tai sitten tukien varassa elävien tulotason laskeminen. Miten on - mitä saisi olla?

Sitten niitä perättyjä lukuja. Jos tuloveroksi määrittelisi neljänkymmenen tasaveroprosentin, pitäisi tällä yltää 400-500€ perustuloon siten, että nettovaikutus (tuloverokertymä – maksettavat tuet) säilyisi samana. Tuommoiset luvut sain joskus vuoden 2007 lukujen pohjalta. Laskelmissani en ottanut huomioon säästöjä byrokratiassa enkä kannustinloukkujen poistamisen vaikutusta työllisyyteen. Voi siis hyvinkin olla, että käsittelykuluiltaan halpa kannustinloukutun malli tuottaisi enemmän verotettavia tuloja, ja mahdollistaisi isommankin perustulon.

Ensinnäkin, noissa laskelmissa on se huono puoli, että ne eivät huomio kansalaispalkan dynaamisia vaikutuksia. Kansalaispalkka lisää keskiluokan ostovoimaa, jolloin kysyntä kasvaa ja kysynnan kasvusta seuraa työn tarjonnan kasvu. Kansantalous on kompleksinen systeemi, jota ei voi suoraan mallintaa. Voidaan kuitenkin arvioida, että suora keskiluokan ostovoiman kasvu voi lisätä työn tarjontaa siten, että staattiset kansalaispalkkamallit kannattaa arvioida 10-30 prosenttia liian kalliiksi, jolloin ne paremmin vastaavat kansalaispalkan dynaamisia vaikutuksia.

Toinen ongelma laskelmissa on, että ne yleensä tehdään eilispäivän datalla. Tämä on älytöntöntä, koska kansalaispalkkasysteemiä ei saada yhdessäyössä eika varsinkaan menneisyyteen, joten talouskasvua pitää ekstrapoloida esim. 10 vuotta eteenpäin, jotta saadaan selvyys mihin meillä on varaa. Verotuotto kasvaa noin miljardilla eurolla joka vuosi (jos se nyt kasvaisi...) mikä tarkoittaa sitä, että meillä on joka vuosi varaa maksaa 20 euroa korkeampaa kansalaispalkkaa. 10 vuodessa tämä tekee 200 euron eron. Eli tänään 600 euron kansalaispalkka olisi 800 euroa 10 vuoden kuluttua.

Kolmas ongelma laskelmissa on, että ne rakennetaan nykyisen järjestelmän päälle, mikä on älytöntä. Kansalaispalkka muuttaa yhteiskunnan rakenteen jokatasolla, joten kaikki valtion virkamiehet pitää irtisanoa, ja sitten katsoa jokaisen kohdalla erikseen onko hän tarpeellinen vai ei.

Neljäs ongelma laskuissa on, että kansalaispalkka poistaisi esimerkiksi rikollisuuden likipitäen kokonaan (mitä nyt humalaisia viedä putkaan lauantai-iltaisin), joten poliisivoimia voitaisiin tuntuvasti supistaa. Ja niistä voitaisiin tehdä vähän samanlaisia kuin vapaa palokunnasta, eli tekevät muita hommia paitsi silloin kun syttyy tulipalo. Samoin meidän pitää kysyä tarvitsemmeko oikeasti puolustusvoimia tällaisessa maailmassa? Nämä otin esimerkiksi siksi, ettei julkisella sektorilla ole alaa, johon kansalaispalkan dynaamiset vaikutukset eivät ulottuisi.

Viidesongelma, niin ihmiset puhuvat usein idealistisesta perustulosta, vaikka pitäisi puhua pragmaattisesta kansalaispalkasta. Kansalaispalkka nimittäin voidaan sitoa sujuvasti työn tekemiseen, joten sillä ei ole passivoivaa vaikutusta. ks.

Kansalaispalkan ei tarvitse olla vastikkeetonta
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97270-perustulon-ei-tarvit...

Sitten niitä laskelmia. Jos 1070 euron kansalaispalkka toteutetaan negatiivisena tuloverona, niin vuonna 2009 suurituloisimmalta 40 prosentilta pitäisi kerätä 6,4 miljardia euroa verotuloja. 6,4 miljardia on vain noin 5% kaikkien suomalaisten bruttotuloista, jotka olivat noin 136 miljardia euroa. Näin vähän kansalaispalkka siis todellisuudessa maksaisi ja vielä enemmän todellisuudessa, jossa työn tarjonta lisääntyisi, niin euromääräisesti vieläkin pienempi potti pitäisi kierrättää verotuksen kautta.

On selvää, että kansalaispalkka toisi suoria säästöjä ainakin tekemällä muut tulonsiirrot tarpeettomiksi. Lisäksi kansalaispalkka vapauttaisi kymmeniä tuhansia turhaa työtä tekevää korkeasti koulutettua ja motivoitunutta byrokraattia tuottavan työn piiriin. Tämän lisäksi kulutusverojen tuotto noisisi ehkä 10 miljardilla eurolla. Esimerkiksi sokeri-, tupakka- ja alkoholiveron tuplaaminen lisäisi verotuottoa kahdella miljardilla eurolla. Kulutusverojen tärkein lisäys olisi kuitenkin se, että allokoimalla järkevämmin varallisuutta, kansalaispalkka lisäisi kotimarkkinoiden tehokasta ostovoimaa noin 40 miljardilla eurolla, josta voidaan kerätä noin neljännes kulutusveroilla. Alvi voidaan nostaa 30 prosenttiin, koska kansalaispalkka muodostaa sille progression.

Eli lähdetään kansalaispalkasta siitä, että korvamerkitään tuloverotus kokonaisuudessaan kansalaispalkan maksamiseen. Tämä on loogista, koska kansalaispalkan tarkoitus on lisätä kansalaisten ostovoimaa ja kotimarkkinoiden kysyntää. Käyttämällä tuloveroja johonkin muuhun kuin kansalaispalkan maksuun, vähentäisi ostovoimaa, ja tätä emme olleet tekemässä. Näin siis marginaalivero olisi nolla ensimmäiselle 10 000 eurolle ja sen ylittäville tuloille marginaalivero olisi 42 prosenttia. Tämän lisäksi jokaiselle maksettaisiin 700 euron kansalaispalkka käteisellä, joten veroja pitäisi kerätä se 6,4 miljardia rikkaimmalta 40 prosentilta. Loput olisivat veronmaksajien sijaan veron saajia. Huomaa tuo 10 000 euron nollaverotusmarginaali käyttäytyy siten kuin se olisi osa kansalaispalkkaa, joten siitä tulee tuo 370 euroa tuon 700 euron päälle. 370 euroa on siis tavallaan kansalaispalkan vastikkeellinen osa. (600+470 euroa on toki myös mahdollinen ja ehkä työhön enemmän kannustava suhde)

P.S. McDonald'sin kassa voidaan automatisoida, joten sinne ei tarvitse palkata ketään 9,5 eurolla.

Vihreän puolueen 2007 teettämän laskelman mukaan 440 euron perustulosta hyötyisivät:

Laskelmasta teetetyn simulaation mukaan perustulosta välittömästi hyötyisivät:

90% opiskelijoista. 2% häviää.

70% työntekijöistä. 10% häviää.

Yli puolet yrittäjistä. 30% häviää.

Eläkeläisistä köyhimmät hyötyvät. Muille ei ole vaikutusta.

Pitkäaikaistyöttömistä puolet hyötyvät. 10% häviää.

Kaikissa väestöryhmissä enemmän hyötyjiä kuin häviäjiä. Yli puolet väestöstä hyötyisi taloudellisesti.

Kaikki paitsi rikkain kymmenys hyötyisi muutoksesta. Köyhin kymmenys hyötyisi eniten (tulot kasvaisivat 8%!). Tämän lisäksi pienituloisimpien mahdollisuudet työansioihin kasvaisivat, mikä ennestään kasvattaisi näiden tulotasoa.

Tarkemmat yksityiskohdat http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97624-perustulo-se-oikea-l...