Suomessa ollaan keksitty
uusi menestysresepti, erilaiset takuut.
On hoitotakuu, nuorisotakuu ja vanhuslaki. Koko hommasta tulee mieleen tarina
kiinalaisesta tehtaanjohtajasta.
Entinen Kiinan valtion
korkea virkamies palkattiin tehtaanjohtajaksi yksityiselle sektorille. Vuoden
päästä, kun konsernijohtajat tulivat tehtaalle kysymään johtajalta, miksi
tehdas oli niin paljon myöhässä tavoitteistaan? Tehtaanjohtaja vastasi
tuohtuneena: ”Ei se minun vikani ole, minähän kävin tehtaalla sanomassa, että
hommat pitää olla hoidettu tähän mennessä”.
Jari Sarasvuo sanoi haastattelussa,
että solidaarisuusvero antaa oikean
signaalin. Vaikka itse haastattelu keskittyikin enemmän veron kritisointiin,
en jaa Jarin käsitystä oikeasta signaalista.
Kapitalismin kritisointi on ollut taas muotia
finanssikriisien myötä. Siksi Eetos kustannuksen
julkaisema Kapitalismin moraali
tulee kuin tilattuna tuulettamaan joka puolelta tihkuvien säätelyvaatimusten
ilmapiiriä.
Edellisessä kirjoituksessa pohdin, kuinka kuntauudistuksessa
on lähdetty ratkaisemaan ongelmaa palvelutuotannossa väärästä päästä. Meidän
pitää muuttaa palveluiden rahoitus käyttöperusteiseksi, eikä väkipakolla tehdä
isoja kuntakokonaisuuksia. Sopivia ratkaisuja on jo käytössä muualla
maailmassa, eikä meidän tarvitse muuta kuin kopioida parhaiten toimivat mallit.
Hallituksen kaavailema kuntauudistus on tuskin jäänyt kenelläkään
huomaamatta. Uudistuksen takana on paine siitä, etteivät varsinkaan pienemmät
maaseudun kunnat kykene suoriutumaan kunnalle asetettujen lakisääteisten palvelujen
tuottamisesta.
Monien puheenvuoroissa on päivitelty sitä, kuinka kreikkalaiset kiertävät veroja niin paljon kuin kehtaavat. Eero Lehden mukaan Kreikassa ”valtion huijaaminen katsotaan fiksuuden merkiksi ”. Tämä on tietysti iso ongelma, mutta monilta on jäänyt huomaamatta perimmäinen syy ilmiön taustalla.
Kaikille lienee tuttu Adam Smithin kapitalismissa vaikuttava ”näkymätön käsi”, jossa omaa etuaan tavoittelevat ihmiset tulevat tahattomasti auttaneeksi muita ihmisiä. Kirjassaan Vapaus valitaMilton Friedman puhuu politiikan näkymättömästä kädestä. Tämä käsi toimii päinvastaiseen suuntaan kuin Smithin. Poliittisessa prosessissa hyvää tarkoittava ihminen tulee usein ajaneeksi pienten eturyhmien asiaa, vaikkei se hänen alkuperäinen tarkoitus ollutkaan.
Olipa sitten mitä tahansa mieltä tämän päivän Yhdysvalloista, löytyy
sen historiasta paljon mielenkiintoisia ja opettavaisia asioita. Yksi
tällainen asia on maahanmuutto. Yhdysvalloissa noudatettiin usean sadan
vuoden ajan käytännössä lähes vapaata maahanmuuttoa. Yksistään vuosien
1865 ja 1918 välissä sinne saapui 27,5 miljoonaa ihmistä pääosin
Euroopasta.
Sitä, miksi verorahoin tuotetut palvelut ovat niin
epätehokkaita, voidaan demonstroida rautalankamallin avulla. Ajatellaan, että
tehtäväsi on ostaa viikon ruokatarvikkeet yhdellä kauppareissulla: